2014-08-27

Mikä ihmeen dual-ISO (ja miksi sille ei ole tarvetta jos kuuluu herrarotuun)?



Magic Lantern lienee tuttu juttu useimmille Canon-kuvaajille. Se on firmware-lisäosa, jolla saa kameraansa paljon lisätoiminnallisuutta joita valmistaja ei uskalla tai halua huippumallien kannibalisoinnin pelossa tuoda tuotteisiinsa. Yksi näistä lisäominaisuuksista on kameran kennon lukuelektroniikan ominaisuuksia hyödyntävä dual-ISO.

Lyhyesti selostettuna: dual-ISO ajaa kennon vahvistimia niin että joka toinen rivi kuvasta saa vaikka herkkyydeksi ISO 100 ja joka toinen vaikka ISO 800. Suuremman herkkyyden kuvasta palavat tietysti huippuvalot puhkipahki ja pienemmästä jäävät varjot suuren lukukohinan alle piiloon. Tuloksena on kuva jossa joka toinen rivi sisältää varjoalueiden datan ja joka toinen rivi vastaavasti huippuvalot.

Haittapuolena on vain se että histogrammin ääripäiden resoluutio puolittuu pystysuunnassa, mikä johtaa omiin lieveilmöihinsä. Lisäksi kuvat pitää ajaa joka kerta ennen käsittelyä vielä erityisen ohjelman läpi jotta muut softat niistä mitään tajuaisivat.

Filmisimulointi Raw Therapeella

Kaksi saarta

Raw Therapeen 4.2-versiosta eteenpäin löytyy mielikuvituksettomasti nimetty työkalu nimeltään CLUT. Nuo neljä kirjainta ovat lyhenne sanoista Colour Lookup Table, termi mikä ei sellaisenaan varmasti kerro yhtään mitään.

Kyseessä on siis kolmiulotteinen väritaulu, jonka mukaan voidaan minkä tahansa kuvan sävyjä muuttaa vastaamaan toisen kuvan sävyjä. Käytännön esimerkki: lataan tämän referenssinä toimivan PNG-tiedoston vaikkapa DxO Filmpack 3:een (kyseistä ohjelmaa jaettiin ilmaiseksi tässä jokin aika takaperin). Filmpackilla vain tekee haluamansa säädöt (ilman terävöitystä ja raetta tietysti) ja tallentaa tiedoston PNG:nä Raw Therapeen HaldCLUT-hakemistoon. Sen jälkeen samat sävyt ovat saavutettavissa myös Raw Therapeella.

Apilankukkia takapihalta
("Fuji 800Z". Vihreät haalistuvat ja koko kuva saa tuommoisen ihonvärisen sävyn.)

Käytännön käyttö on yksinkertaista. Ensin ladataan noin kolmensadan megatavun paketti koneelle. Zippi puretaan vaikka Raw Therapeen asennushakemistoon. Sitten käskytetään RT:tä hakemaan tarvittavat tiedostot tuolta hakemistosta eli asetukset auki, sieltä edelleen Image processing -välilehti ja sieltä vielä HaldCLUT folder osoittamaan oikeaan paikkaan. Ohjelman uudelleenkäynnistyksen jälkeen filmisimulaatiot ovat käytettävissä Color-välilehdeltä löytyvällä CLUT-työkalulla.

2014-08-18

Kuu, komeetta, konjunktio

Kolmen K:n kesäyö. Ensin nousi Kuu, suorastaan yllättäen, koska puolikuu ei juuri taivasta noin matalalla valaise vaan pitää melkeinpä tuurilla tietää mistä kohden mollukka ilmestyy horisontin takaa. No en tiennyt tarkkaa nousukohtaa ja sähläämiseksihän se meni eli sarjan alkupää jäi vähän torsoksi.

Nouseva puolikuu

Jos äskeinen kuva vaikuttaa tutulta, niin samoilta jalansijoilta on kuvattu viime vuonna samanlainen kuva, kuun vaihe on vain pikkuisen eri.

Kuu nousee Kipsikasan takaa

Sitten taivas pimeni ja sieltä paljastui komeetta. Nyt oli jo sen verran pimeämpää että Astrotracin pikkuruisesta napatähtäimestä paljastui lisätähtiä napasuuntausta helpottamaan. Parempi napasuuntaus tarkoittaa pidempiä valotuksia ja parempaa kuvanlaatua.

2014-08-16

Viljavaa kumpuilua (viikon panoraama #33)

Tätä kuvaa minä vuosi stten läksin hakemaan kun tuolla viimeksi kävin. Olin vain ehkä viikon verran myöhässä kun vilja oli pellolta jo puitu pois.

Kumpusen viljavat pellot

Sama paikka vuotta aiemmin:

Kumpusen keltaiset pellot

Samalta paikkaa on myös viikon panoraama #21; siinä ei ollut edes viljaa, nätistä taivaasta puhumattakaan:

Peltomaisema Kumpusella sadekuuron jälkeen

Pottupeltomaisemia

Lähdenpä sotkemaan summittaiseen suuntaan pyörällä ja katsotaan minne päädytään -metodi toimii hyvin uusiin kuvauspaikkoihin tutustumisessa. Tällä kertaa tie vei Kasurilan ja Kumpusen kylän välille, Tarinagolfin kenttien eteläpuolella oleville savolaisittain isohkoille pelloille. Joku pohojanmaalainen saattaisi tuolla ahdistua kun tuntuu että seinät kaatuu päälle eikä oikein näe minnekään.

Pelto ja tie Kuun valossa
(Superhypermegakuu se siellä vain yrittää paistaa pilvikerroksen läpi.)

Kuu ja pilviä
(Kuu juuri ennen pilveenmenoa, on jo niin pimeää että pilvet saa enää juuri ja juuri mukaan kuvaan polttamatta Kuuta pelkäksi valkoiseksi kiekoksi sysimustalla taustalla.)

2014-08-13

Syystaivaan pikkukomeetta C/2014 E2 Jacques

Niinpä vain yöt pimenevät ja tuovat muassaan uusia kohteita taivaalle. Yksi näistä on tällä hetkellä kiikareilla Perseuksen tähdistön alueella löydettävissä oleva pikkukomeetta C/2014 E2 Jacques. 15x70 -kiikareilla taivasta skannatessa pyrstötähti näkyi himmeänä utupallona, mutta kamera paljasti sen vihertävänturkoosin värin ja vasta pinoamisen jälkeen komeetan ohut häntä tuli näkösälle.

Komeetta C/2014 E2 Jacques
(37x30s kuvaa pinottu Huginilla ja Photoshopilla, taustataivas tasoitettu Iriksellä. Polttoväli 300mm josta rajailtu aivan hiukkasen pois.)

Jacques kulkee taivaalla pitkin Linnunrataa. Tällä hetkellä se on Perseuksen tähdistön laitamilla, mutta jo syyskuun alussa se on Joutsenen tähdistössä valtavankokoisen Pohjois-Amerikka-sumun luona. On ennustettu komeeta kirkkauden yltävän jopa magnitudiin +3 eli se olisi taivaalta löydettävissä paljain silmin himmeänä ututäplänä kuten komeetta PANSTARRS oli, mutta ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa ettei käy kuten komeetta ISONille kävi - pelkkä tuhnu.

2014-08-11

Superhype(r)megakuu

Noniin, siellä se nyt on. Mollukka, isokin mukamas, puoliksi pilvien takana. Lankesin hypeen.

Kuu ja pilvet
(Superkuu on kuvassa noin 115 pikseliä leveä. Eroa normikuuhun on huimat kymmenisen pikseliä.)

Tällä kertaa kuvattuna Kallan silloilta, jossa ei yllättäen puhaltanutkaan hirveä puhuri. Jos olisi ollut pilvetöntä (helvetin iso jos), ja jos olisi ollut paikalla aiemmin olisi päässyt ihmettelemään Kuun nousua oikeasta horisontista asti ihan. Litistynyt punainen pallo olisi hitaasti lipunut taivaalle kaukaisten mäkien takaa, kellertyen ja pyöristyen.

2014-08-10

Seitsemäntoista punaista puolikuuta laskee (viikon panoraama #32)

Oi jospa vain vielä elettäisiin 1800-lukua, olisivat kaikki mäet puuttomiksi hakattuja. Pääsisi muuallakin kuin Pohjanmaalla näkemään kun Kuu katoaa oikeaan horisonttiin eikä aina vaan puiden taakse.

Kuu punastuu laskiessaan
(Seitsemäntoista kuvaa kahden minuutin välein, kohinan vähentämiseksi ja dynamiikan parantamiseksi kuvat on vielä pinottu Phtoshopissa.)

Siinä kuvaillessa tuli huomattua myös kuinka suuri vaikutus maaperän tukevuudella on kuviin. Jalustahan oli pehmoisella peltomaalla jota olen pitänyt ihan tarpeeksi tukevana ja huidoin siinä kameran valotellessa itikoita matkoihinsa - ärsyttäviä perkeleitä kun ovat. Tömistely tietenkin heilutteli kameraa ympäriinsä ja pilasi muutamia valotuksia, jotka ensin pistin olemattoman tuulenvireen piikkiin. Jos antoi zenmäisesti itikoiden ininän liukua taka-alalle ja pysyi paikallaan neulatyynyn/veribuffetin roolissa, niin kuvat olivatkin ihan skarppeja kuten kuuluukin.

Kuinkahan paljon on Rahalaan kannettu riihikuivaa terävämpien kuvien toivossa? Varmaan paljon, nettifoorumeilta juttuja jalustoista lukiessa nopeasti huomaa että kuulemma alle tonnilla ei saa muuta kuin kolme paskaa jalkaa - kuulapäästä puhumattakaan.

2014-08-09

Sigma APO Macro 180mm F2.8 EX DG OS HSM -objektiivin Lensfun-kalibroinnin tulos

Tällä kertaa testipenkkiin pääsi Sigman 180-millinen kuvanvakaajalla ja lyhennekeitolla jalostettu makro-objektiivi. Oikeastaan geometrisiä vääristymiä on niin vähän että Huginin objektiivimallia visualisoiva käyrä oli kokolailla suora kahta pikseliä lukuunottamatta. Lisäksi tuo APO-merkintä todellakin tarkoittaa että värivirheen määrä on olematon eli korjattavaa jäi lähinnä vinjetoinnin suhteen siis.


Nuo vinjetointia kuvaavat käyrät on napattu Huginin 2014-versiosta, jota käytin kalibrointiin. Noiden avulla on helppo tehdä ns. sanity check kalibroinnin tuottamien arvojen suhteen, jos käppyrä nousee esim. loppupäästään ylöspäin, on jokin varmasti pielessä.

<lens>
    <maker>Sigma</maker>
    <model>Sigma APO Macro 180mm F2.8 EX DG OS HSM</model>
    <mount>Nikon F</mount>
    <cropfactor>1</cropfactor>
     <calibration>
        <distortion model="ptlens" focal="180" a="-0.00333" b="0.00918" c="-0.00596" />
		<vignetting model="pa" focal="180" aperture="2.8" distance="100" k1="-0.99298" k2="0.89434" k3="-0.47337" />
		<vignetting model="pa" focal="180" aperture="4" distance="100" k1="-0.16527" k2="-0.60898" k3="0.37435" />
		<vignetting model="pa" focal="180" aperture="5.6" distance="100" k1="0.19506" k2="-0.92214" k3="0.39933" />
		<vignetting model="pa" focal="180" aperture="8" distance="100" k1="-0.12653" k2="0.27362" k3="-0.49691" />
    </calibration>
</lens>

2014-08-08

HDR DNG käytännön panoraamahommissa

DNG:n versiossa 1.4 tuli mahdolliseksi käyttää 24- ja 32-bittistä syvyyttä kuvien tallentamiseen eli haarukoidut valotukset voi ympätä sellaisenaan dng-kääreeseen ja niitä voi käsitellä kuin yhtä raw-kuvaa ikään. HDR DNG -tiedostoja voi tehdä Hdrmerge-nimisellä ilmaisohjelmalla ja kuvia voi käsitellä ainakin Raw Therapeen nelosversiolla ja tietysti Adoben softilla, uskoisin muiden valmistajien päivittävän ohjelmansa lähiaikoina tukemaan DNG:n 1.4-versiota.

HDR DNG -tiedostoilla on useita etuja työnkulun järkeistämisen kannalta:
    tiedostokoot pienenevät, esimerkiksi seitsemän D800:n pakattua raw-kuvaa vie yhdistettynä vain neljäsosan levytilasta, säästön ollessa prosentuaalisesti vielä suurempi pakkaamattomilla kuvilla,
    tiedostoja on vähemmän eli on aina pienempi riski mennä säheltämään jotain, sekä
    pikseleitä on vähemmän mankeloitavaksi, eli säästyy (CPU-)aikaa ja sähköä.

Varsinkin tuo viimeinen kohta on tärkeä, koska normaalisti työnkulku on yleensä tälläinen haarukoitujen valotusten kanssa työskennellessä:
    NEF/raw (→ DNG) → TIFF → Enfuse / (32-bittinen HDR → tonemappaus → TIFF) → panoraama → valmis kuva

Varsinkin Enfuse tai HDR-härdellit tonemappauksineen vievät aikaa. Lisäksi tehdään paljon turhaa työtä kun raw-tiedostot interpoloidaan valmiiksi TIFF-kuviksi HDR-kuvan muodostamista varten ja tuloksena on siltikin vain yksi kuva vaikkapa yhdeksästä valotuksesta.

HDR DNG -tiedostojen käyttö kuitenkin yksinkertaistaa työnkulun seuraavanlaiseksi:
    NEF/raw → HDR DNG → TIFF → panoraama → valmis kuva