2015-02-08

Kuinka raakoja raw-kuvat oikeasti ovat?

Nikonhackerin foorumilla julkaistiin hiljattain pieni apuohjelma - Dark Current Enable Tool, jolla useimmista moderneista Nikon-kameroista saa irti täysin käsittelemättömiä raakakuvia. Joihinkin kameramalleihin tuo muutos en tehty suoraan firmwareen, mutta useimpien kameroiden tapauksessa apuohjelma pitää ajaa tietokoneelta USB-kaapelin kautta liitettyyn kameraan. Ainakaan toistaiseksi siis tämä ei ole vielä kovin käytännöllinen modaus jos aikoo kuvata muuallakin kuin pöytäkoneen ääressä näppäimistöään.

Raakakuvien raakuusaste riippuu kameramallista ja -merkistä. Sony tuntuu olevan se joka eniten käpälöi raakatiedostoja: kuvat pakataan niin että lopulta niiden bittisyvyys kärsii jonkun verran, ja tämä saattaa näkyä joissain kuvissa. Vanhemmissa Sonyn malleissa mukana oli myös aika rankka kohinanpoisto suurilla ISO-arvoilla, mutta onneksi siitä on pääosin luovuttu. Canon tekee joitain juttuja kennon pimeävirran tasaamiseksi, muttei mitään dramaattista. Pentax taasen siloittelee suurimpien ISO-arvojen kohinoita pois, mutta sekin on aika minimaalista. Useimmat, varmaan kaikki nykyään myydyt kamerat myös suodattavat pois suurimman osan kuumista pikseleistä.

2015-02-03

Mitä repussa (fool frame master race edition)?

Viime kertaisesta reppuun kurkistelusta on jo sen verran aikaa (melkein kolme vuotta?!) että lienee parasta tehdä uusi blögipostaus aiheesta. Itse asiassa vain reppu sekä kaksi muuta asiaa ovat pysyneet samoina. Mitä ne kaksi muuta juttua ovat, se selviää kohta.

(Etsivä David Millsiäkin kiinnostaa. Katsokaa Se7en jos ette ole jo katsoneet.)

Reppu on uskollisesti palvellut Lowepron Pro Runner -sarjan 350AW. AW tarkoittaa vain sitä että repun yhteen taskuun on sullottu sadeviitta pitämään vehkeet kuivina sateen sattuessa kohdalle. Lisäksi repun takaosaan saa kolmijalan kiinni ja on siellä vielä pieni tasku vaikka läppärillekin. Melkoinen tilaihme.

Runko on vaihtunut D200:sta D800:aan. Kun kerran viihdyn niin hyvin pimeässä, niin jossain vaiheessa oli pakko päivittää eikä D400:sta kuulunut mitään niin D800 valikoitui rungoksi. Silloin aikoinaan kun tuohon runkoon vaihdoin niin D600/D750-sarjasta ei ollut vielä mitään tietoa ja D7000-sarjan käyttöliittymä ei liiemmin houkuttanut satasarjan jälkeen (liian vähän nappeja). Tähän päivään mennessä rungolla on kuvattu noin 65 tuhatta ruutua eli elinikää on jäljellä vielä pitkään ellei mitään katastrofaalista tapahdu.

Kuten näkyy niin rungossa ei ole minkäänlaista hihnaa. Jalustalta kuvatessa hihna on vain tiellä (koita suoraan kuvata alaspäin, hihna pyrkii väkisin mukaan kuvaan ellei sitä varovasti pinoa kameran päälle) ja lisäksi se tuulessa heiluessaan heiluttaa kuvausvehkeitä mukanaan.


2015-02-01

C/2014 Q2 Lovejoy (viikon kuva #4)

Panoraama, taivaalta. Ovat sen verran isotöisiä että näitä ei usein tule tehtyä, mutta nyt oli pakko kun ei Lovejoyn häntä mahtunut yhteen kuvaan, ei niin millään. Virallisemmin C/2014 Q2 -koodilla kulkeva pyrstötähti on ollut mutenkin kiva poikkeus näihin viime vuoden pikkukomeettoihin, kun tällä nyt on sitten sitä häntää. Kun kuvan leveys taivaalla on melkein kymmenen astetta, niin siitä voi arvioida että häntää näkyy kuuden asteen verran. Komeetta ISONin häntä oli parhaimmillaan joitain kaariminuutteja eikä PANSTARRSkaan tainnut yltää kuin kahden asteen häntään vaikka paljon kirkkaampi ja muuten näyttävämmässä seurassa olikin.

Komeetta C/2014 Q2 Lovejoy

Kuvan keskellä näkyy hännässä jokin leventymä, se taisikin aiheutua aurinkotuulen häiriöistä. Tämän häiriökohdan yläpuolella, ihan kuvan yläreunassa näkyy jotain pimeää sumumateriaalia. Jos pitäisi arvata niin kyseessä on Härän (Tauruksen) molekyylipilven osa, Barnard 3. Alhaalla vasemmalla taas näkyy vähän Seulasia, siniseen sumumateriaaliin kietoutunutta avointa tähtijoukkoa. Siniseen, kuvahan on mustavalkoinen? Ilmeisesti kameran kennon tuottaman pimeävirran normalisointi aiheuttaa joitain ongelmia flättikorjaukseen, joten kuvia kiertää usein hieno RGB-värien rinki, jota en saa tasoiteltua pois, en sitten millään. Helpoin tapa tuosta virheestä eroon pääsemiseksi on tietysti muuttaa kuva mustavalkoiseksi.

Kuvan speksit: 13 ja 11 kuvan pinot, osavalotukset 195 sekuntia kevyen seurantalaitteen selästä. Kuvat pinottu Huginilla ja pinoamisen jälkeen kuvista on kasattu panoraama. Objektiivina toimi Sigma 180mm f2.8 OS, aukko levällään.

2015-01-29

Halot esiin kuvankäsittelyllä

Tänään opin kuinka halot saa helposti esille kuvista käyttämättä rankkaa terävöitystä. Koska halot syntyvät valon taittuessa jääkiteissä, on niissä useimmiten mukana jonkinlainen värikomponentti - kuten vaikka sateenkaaressa. Joten vähentämällä sinisestä kanavasta punaisen kanavan, tulevat halot toivottavasti esille. Tässäkin hommassa on hyvä signaali/kohinasuhde omiaan, joten ihan siltä varalta otin useimmista kuvista jopa yli tusinan verran valotuksia, ihan pinoamista ajatellen.

Seuraavana siis muutamia viime kesän halopäivän kuvia uudelleenlämmiteltyinä. Viemällä osoitin kuvan päälle vaihtuu kuva normaalin kuvan ja blue−red -kuvan välilä.



Hyvä puoli tuolla värikanavavähennyksellä on se että se ei juurikaan nosta esille kennon paskoja. Epäterävä maskihan nostaa kaiken esille: niin halot, pilvikuidut kuin kennon roskatkin. Nyt tuo Parryn kaari tuolla 22 asteen halon yllä nousee kivasti esiin. Tosin horisonttikaari valkoisena katoaa melkein kokonaan tällä käsittelyllä. Vertailun vuoksi melkein sama kuva USM-käsiteltynä, kyllä on likaista.

2015-01-25

Maatamo (viikon kuva #3)

Kannatti kärvistellä pakkasessa. Auringonlaskun karkkiväreihin värjäämä taivas, taajaan kuvattu peltomaisema sopivasta kuvakulmasta eli vähän pellon tasoa ylempää ja ohut kuunsirppi maatamoineen talvisen maiseman yllä. Kokonaisuuden kruunaa Venus yksinäisenä valopisteenä kuvan puolivälissä. Merkurius jäi harmittavasti kuvan ulkopuolelle, mutta tuskinpa tuo olisi taustataivaasta erottunut kuin vaivoin.

Kuunsirppi maatamoineen, Venus, lato

Kuun näkyvästä puolesta on tässä vaiheessa valaistuna kuutisen prosenttia. Stellariumin mukaan aikaa viimeisimmästä uudesta kuusta on siis melko tasan kaksi vuorokautta. Alle vuorokauden ikäisen Kuun kuvaaminen menee nopeasti extremeurheilun puolelle kuten voi käydä täältä vilkuilemassa.

2015-01-24

Tähtikuvien pinoaminen Huginin 2014-versiolla (ja muilla ilmaisohjelmilla)

Edellinen versio tästä oppaasta on jo neljä vuotta vanha joten parempi kirjoittaa uusi. Softat ja kaikki muukin (ehkä kuvaajakin?) on tässä vuosien mittaan muuttunut paremmiksi.

Kaliforniasumu eli NGC1499 Harsosumun kirkkaimmat osat

Raakakuvien prosessointi

Tähtikuvaus ilman raakakuvaformaattia on kuin pihvi ilman ketsuppia: luonnotonta ja suorastaan mautonta. Raakakuvista pitää tosin vääntää ennen niiden minkäänlaista käsittelyä tiffejä, mielellään 16-bittisiä. Kuusitoista bittiä säilyttää kennon dynamiikan riittävän hyvin jatkokäsittelyä ajatellen. Jotkut hurjat vannovat 32-bittisten kuvien nimeen, mutta valotusten määrän ja signaali/kohinasuhteen on parasta olla erittäin korkealla tasolla koko bittisyvyyden hyödyntämiseksi.

On monia vääriä mielipiteitä siitä mikä raw-kuvien kehitysohjelma on paras mihinkin käyttöön, mutta tähän nimenomaiseen hommaan kun tarkoituksena on käännöksen tarkkuus ja paras mahdollinen laatu, parhaaksi olen todennut Raw Therapeen. Siihen on parikin syytä. Ensinnäkin, RT poistaa kuvista kuumat pikselit erittäin tehokkaasti. Toisekseen, Raw Therapeessa on mahdollisuus käyttää flättiruutuja vinjetoinnin korjaamiseen. Kolmannekseen: ohjelma on ilmainen ja toimii monella käyttöjärjestelmällä.

Raw Therapeen raw-optioista on blögissä oma artikkelinsa ja vaikka se onkin kirjoitettu ohjelman versiolle 3, pätevät sen neuvot edelleen. Flättiruutujen käytöstä on myös oma artikkelinsa.

2015-01-21

Jäätävää paskaa

Suovu. Kuopiossa on semmoinen paikka. Siellä on laavu, tai kota, joka on melkein puoliksi auki. Kodan vieressä kohisee koski. Villen kanssa pyörittiin tuolla huudeilla ja etsittiin mielenkiintoisia kuvaus/makkaranpaistopaikkoja.



Suovun kotalaavun katto

Vähän hankala paikka tuo on talvella kuvata, virta kun on sen verran syvä että ilman kainaloon asti vedettyjä gummibyxor ei tuolla pärjää. Lisäksi lumi peittää petollisesti osan koskesta alleen, ei ole kiva pulahtaa tahtomattaan uimaan.

2015-01-19

2015-01-09

Hylätyn talon terassi (viikon kuva #1)

Viime vuonna kuvasin joka viikko yhden panoraaman (tai ainakin yritin), vuonna 2015 voisi ottaa tavoitteeksi kuvata ja julkaista joka viikko yhden kuvan. Kutsuttakoon tätä projektia vaikka viikon kuvaksi. Tässä sen ensimmäinen osa.



Kuitenkin, Siilinjärven ytimessä, heti kirjaston naapuritontilla on jo pitkän aikaa hylättynä ollut pienehkö omakotitalo. Itse asiassa en muista ikinä nähneeni siellä ketään eli voisi kuvitella talon olleen tyhjillään lähemmäksi 20 vuotta, t uosta on tullut kuitenkin kuljettua aika usein ohi. Noinkin pitkään tyhjillään olevaksi rakennukseksi tuo on yllättävän hyvässä kunnossa. Ikkunoita on tietysti rikottu (tai ainakin yksi on rikottu, toinen on levytetty umpeen joten sen statuksesta en ole satavarma), mutta töhryjä ei näy seinissä. Läheiset asuinrakennukset ovat varmasti myötävaikuttaneet hyvään säilyvyyteen, paikkojen paskojat kun ovat valonarkaa väkeä.

2015-01-07

Pikkukamera pääsi tositoimiin

Vehkeellä taisi olla kovia suorituspaineita, koska toiminta loppui pakkasessa jo parin videonpätkän jälkeen. Toisaalta, -23 celsiusastetta kyllä nujertaa kuvaajankin ellei pääse välillä lämmittelemään. Silti olisin odottanut vähän kovempaa suoritusta Canonin peilittömältä, mukana oli kaksi tuoreeltaan ladattua akkua joista toisella ei saanut yhtään kuvaa.

Mutta kuitenkin, pitkästä aikaa oli kirkas yö. Mitäs taivaalla näkyi? Siellä mollotti ainakin täysikuu, jota kuvasin Magic Lanternin tarjoamalla kolminkertaisella kroppivideolla. Kroppivideo siis tarkoittaa sitä että kameran 18 megapikselin kennolta rajataan 1080p-videon kokoinen alue niin että yksi kennon pikseli vastaa yhtä pikseliä videossa. 18 megapikselistä siis jää jäljelle kaksi megapikseliä. Tässä tilassa kameran ns. rajauskerroin on efektiivisesti viisi eli telejatkeella jatketun linssikaukoputken kuvakulma vastaa noin kuutta metriä. Kuu ei siis kerralla mahdu kokonaan kuva-alalle kuten ei välttämättä oravakaan.

Täysikuun puolikas
(Kuun siniset alueet ovat ympäristöään titaanirikkaampia.)

Koska ilmakehä on kovin rauhaton eli kuva ikään kuin kuohuu eri lämpöisten ilmakerrosten taittaessa valonsäteitä sinne tänne, täytyy valotusajan olla mahdollisimman lyhyt. Täysikuu on onneksi kirkas oppositioefektin (Aurinko paistaa Kuun pinnan pienien kuoppien pohjaan, joten ei varjoja missään) takia joten pystyin käyttämään valotusaikaa 1/160s kameran pienimmällä herkkyydellä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...