2015-01-29

Halot esiin kuvankäsittelyllä

Tänään opin kuinka halot saa helposti esille kuvista käyttämättä rankkaa terävöitystä. Koska halot syntyvät valon taittuessa jääkiteissä, on niissä useimmiten mukana jonkinlainen värikomponentti - kuten vaikka sateenkaaressa. Joten vähentämällä sinisestä kanavasta punaisen kanavan, tulevat halot toivottavasti esille. Tässäkin hommassa on hyvä signaali/kohinasuhde omiaan, joten ihan siltä varalta otin useimmista kuvista jopa yli tusinan verran valotuksia, ihan pinoamista ajatellen.

Seuraavana siis muutamia viime kesän halopäivän kuvia uudelleenlämmiteltyinä. Viemällä osoitin kuvan päälle vaihtuu kuva normaalin kuvan ja blue−red -kuvan välilä.



Hyvä puoli tuolla värikanavavähennyksellä on se että se ei juurikaan nosta esille kennon paskoja. Epäterävä maskihan nostaa kaiken esille: niin halot, pilvikuidut kuin kennon roskatkin. Nyt tuo Parryn kaari tuolla 22 asteen halon yllä nousee kivasti esiin. Tosin horisonttikaari valkoisena katoaa melkein kokonaan tällä käsittelyllä. Vertailun vuoksi melkein sama kuva USM-käsiteltynä, kyllä on likaista.

2015-01-25

Maatamo (viikon kuva #3)

Kannatti kärvistellä pakkasessa. Auringonlaskun karkkiväreihin värjäämä taivas, taajaan kuvattu peltomaisema sopivasta kuvakulmasta eli vähän pellon tasoa ylempää ja ohut kuunsirppi maatamoineen talvisen maiseman yllä. Kokonaisuuden kruunaa Venus yksinäisenä valopisteenä kuvan puolivälissä. Merkurius jäi harmittavasti kuvan ulkopuolelle, mutta tuskinpa tuo olisi taustataivaasta erottunut kuin vaivoin.

Kuunsirppi maatamoineen, Venus, lato

Kuun näkyvästä puolesta on tässä vaiheessa valaistuna kuutisen prosenttia. Stellariumin mukaan aikaa viimeisimmästä uudesta kuusta on siis melko tasan kaksi vuorokautta. Alle vuorokauden ikäisen Kuun kuvaaminen menee nopeasti extremeurheilun puolelle kuten voi käydä täältä vilkuilemassa.

2015-01-24

Tähtikuvien pinoaminen Huginin 2014-versiolla (ja muilla ilmaisohjelmilla)

Edellinen versio tästä oppaasta on jo neljä vuotta vanha joten parempi kirjoittaa uusi. Softat ja kaikki muukin (ehkä kuvaajakin?) on tässä vuosien mittaan muuttunut paremmiksi.

Kaliforniasumu eli NGC1499 Harsosumun kirkkaimmat osat

Raakakuvien prosessointi

Tähtikuvaus ilman raakakuvaformaattia on kuin pihvi ilman ketsuppia: luonnotonta ja suorastaan mautonta. Raakakuvista pitää tosin vääntää ennen niiden minkäänlaista käsittelyä tiffejä, mielellään 16-bittisiä. Kuusitoista bittiä säilyttää kennon dynamiikan riittävän hyvin jatkokäsittelyä ajatellen. Jotkut hurjat vannovat 32-bittisten kuvien nimeen, mutta valotusten määrän ja signaali/kohinasuhteen on parasta olla erittäin korkealla tasolla koko bittisyvyyden hyödyntämiseksi.

On monia vääriä mielipiteitä siitä mikä raw-kuvien kehitysohjelma on paras mihinkin käyttöön, mutta tähän nimenomaiseen hommaan kun tarkoituksena on käännöksen tarkkuus ja paras mahdollinen laatu, parhaaksi olen todennut Raw Therapeen. Siihen on parikin syytä. Ensinnäkin, RT poistaa kuvista kuumat pikselit erittäin tehokkaasti. Toisekseen, Raw Therapeessa on mahdollisuus käyttää flättiruutuja vinjetoinnin korjaamiseen. Kolmannekseen: ohjelma on ilmainen ja toimii monella käyttöjärjestelmällä.

Raw Therapeen raw-optioista on blögissä oma artikkelinsa ja vaikka se onkin kirjoitettu ohjelman versiolle 3, pätevät sen neuvot edelleen. Flättiruutujen käytöstä on myös oma artikkelinsa.

2015-01-21

Jäätävää paskaa

Suovu. Kuopiossa on semmoinen paikka. Siellä on laavu, tai kota, joka on melkein puoliksi auki. Kodan vieressä kohisee koski. Villen kanssa pyörittiin tuolla huudeilla ja etsittiin mielenkiintoisia kuvaus/makkaranpaistopaikkoja.



Suovun kotalaavun katto

Vähän hankala paikka tuo on talvella kuvata, virta kun on sen verran syvä että ilman kainaloon asti vedettyjä gummibyxor ei tuolla pärjää. Lisäksi lumi peittää petollisesti osan koskesta alleen, ei ole kiva pulahtaa tahtomattaan uimaan.

2015-01-19

2015-01-09

Hylätyn talon terassi (viikon kuva #1)

Viime vuonna kuvasin joka viikko yhden panoraaman (tai ainakin yritin), vuonna 2015 voisi ottaa tavoitteeksi kuvata ja julkaista joka viikko yhden kuvan. Kutsuttakoon tätä projektia vaikka viikon kuvaksi. Tässä sen ensimmäinen osa.



Kuitenkin, Siilinjärven ytimessä, heti kirjaston naapuritontilla on jo pitkän aikaa hylättynä ollut pienehkö omakotitalo. Itse asiassa en muista ikinä nähneeni siellä ketään eli voisi kuvitella talon olleen tyhjillään lähemmäksi 20 vuotta, t uosta on tullut kuitenkin kuljettua aika usein ohi. Noinkin pitkään tyhjillään olevaksi rakennukseksi tuo on yllättävän hyvässä kunnossa. Ikkunoita on tietysti rikottu (tai ainakin yksi on rikottu, toinen on levytetty umpeen joten sen statuksesta en ole satavarma), mutta töhryjä ei näy seinissä. Läheiset asuinrakennukset ovat varmasti myötävaikuttaneet hyvään säilyvyyteen, paikkojen paskojat kun ovat valonarkaa väkeä.

2015-01-07

Pikkukamera pääsi tositoimiin

Vehkeellä taisi olla kovia suorituspaineita, koska toiminta loppui pakkasessa jo parin videonpätkän jälkeen. Toisaalta, -23 celsiusastetta kyllä nujertaa kuvaajankin ellei pääse välillä lämmittelemään. Silti olisin odottanut vähän kovempaa suoritusta Canonin peilittömältä, mukana oli kaksi tuoreeltaan ladattua akkua joista toisella ei saanut yhtään kuvaa.

Mutta kuitenkin, pitkästä aikaa oli kirkas yö. Mitäs taivaalla näkyi? Siellä mollotti ainakin täysikuu, jota kuvasin Magic Lanternin tarjoamalla kolminkertaisella kroppivideolla. Kroppivideo siis tarkoittaa sitä että kameran 18 megapikselin kennolta rajataan 1080p-videon kokoinen alue niin että yksi kennon pikseli vastaa yhtä pikseliä videossa. 18 megapikselistä siis jää jäljelle kaksi megapikseliä. Tässä tilassa kameran ns. rajauskerroin on efektiivisesti viisi eli telejatkeella jatketun linssikaukoputken kuvakulma vastaa noin kuutta metriä. Kuu ei siis kerralla mahdu kokonaan kuva-alalle kuten ei välttämättä oravakaan.

Täysikuun puolikas
(Kuun siniset alueet ovat ympäristöään titaanirikkaampia.)

Koska ilmakehä on kovin rauhaton eli kuva ikään kuin kuohuu eri lämpöisten ilmakerrosten taittaessa valonsäteitä sinne tänne, täytyy valotusajan olla mahdollisimman lyhyt. Täysikuu on onneksi kirkas oppositioefektin (Aurinko paistaa Kuun pinnan pienien kuoppien pohjaan, joten ei varjoja missään) takia joten pystyin käyttämään valotusaikaa 1/160s kameran pienimmällä herkkyydellä.

2015-01-01

Raninin mylly

Gustav, Gustaf, Kustaa Ranin, Raninen. Rikas mies Kuopiosta, kaupungin ensimmäinen kauppaneuvos joka jätti jälkeensä komean myllyn Kuopion sataman rantaan. Siellä on rakennustyöt alkaneet ja rakennuksesta on pystyssä enää oikeastaan pelkät punatiiliset seinät. Tulevaisuudessa paikalla on asuntoja ja muutama liikehuoneisto, näiden samojen tiiliseinien sisällä tietysti.

Pressu ovena

Raninin myllyn uljaat punatiiliset tehdasrakennukset ovat rakennettu v. 1883 ja 1891 Werner Polón suunnittelemat, vanhimmilta osiltaan uusrenessanssityylinen rakennusryhmä kuuluu Kuopion keskusta-alueen vanhimpaan säilyneeseen teollisuuden rakennuskantaan ja satama-alueen monumentaalisten hyötyrakennusten miljööseen. Julkisivun yksityiskohdat, kuten rakennuksen historiasta kertovat valkealla maalatut suuret mainokset kuuluvat säilytettävään rakennuksen detaljointiin. [1]

Vuoden 2014 parhaat kuvat

Taas on aika sen, vuosittaisen kuvakatsauksen. Vuoden 2012 vastaava on täällä ja viime vuoden katsaus on täällä.

Viime talvi oli outo: ei juurikaan lunta maassa, mutta pakkasta kylläkin. Toisaalta, poikkeukselliset olosuhteet yleensä luovat parhaat kuvausmahdollisuudet, ja vaikka hyviä kuvia tuli vuoden mittaan jonkin verran niin viikon panoraamoista - joista tämä oli ensimmäinen - niin tämä oli ehkä se paras. Ilmeisesti tämä kuva pääsi myös Suomen kameraseurojen liiton SKsL:n järjestämän viidennen seuracupin näyttelyyn tai johonkin.

Sumuinen sunnuntai-iltapäivä

Pakkasta tuli tammikuun lopussa jo vähän reilummin. Laskeva aurinko ja ilmassa leijuva keinolumi tuottivat suorastaan sadunomaisen maiseman Kasurilaan.

2014-12-30

Vuoden 2015 tapahtumat tähtitaivaalla

Vuonna 2015 pääsee Suomesta näkemään melkein täydellisen auringonpimennyksen. Maaliskuun 20. päivänä jopa 94 prosenttia Auringon kiekosta peittyy Kuun taakse. Pimennys on syvimmillaan Lapin käsivarressa, mutta pienimilläänkin Itä-Suomessa pimennys on 80-prosenttinen; kokonaan Aurinko pimentyy vain Huippuvuorilla ja Färsaarilla. Islantilaisten harmiksi täydellisen pimennyksen raja kulke vain muutama kymmenen kilometriä saarivaltion ohi. Varmasti harmittaa.

Pimennyksen ajankohta on sikäli suotuisa että se tapahtuu melkein keskellä päivää, taivaankappaleiden reunojen ensikosketus on siinä yhdentoista tienoilla ja pimennys loppuu kahta tuntia myöhemmin. Maaliskuiset kevätpäivät ovat myös perinteisesti olleet melko aurinkoisia eli säänkin puolesta ajankohta on otollinen.

Auringonpimennys 04-01-2011
(Osittainen auringonpimennys tammikuussa 2011 oli pääosin pilviverhon takana ja hyvin matalalla taivaalla. Maaliskuussa 2015 pimentyvä Aurinko on noin 20-30 asteen korkeudella, havaintopaikasta riippuen.)

Osittain pimentyneen Auringon kuvaamiseen pätevät samat varotoimenpiteet kuin täysillä loistavan Auringon kuvaamiseenkin eli himmennystä pitää olla ja paljon. Vain täysin pimentynyttä Aurinkoa voi kuvata ilman suojavälineitä (tosin silloinhan kuvataan Kuuta jonka Maa valaisee).

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...