2010-04-28

Kontrastin hallintaa

Joskus kuulee puhuttavan syväterävyyden hallinnasta, varsinkin isoaukkoisten objektiivien kanssa. Oikeampi termihän olisi syväterävyyden minimointi (tai vastaavasti borkehin maksimointi) koska 99% ajasta ko. objektiiveja käytetään apposen auki, myös silloin kun sille ei olisikaan perusteita. Mutta nyt puhutaankin kontrastin hallinnasta, termi on samnkaltainen koska käytännössä kyse on kontrastin maksimoinnista. Ansel Adams kikkaili samalla lailla filmiaikoina, mutta digitaalisessa valokuvauksessa perusteet ovat samat.




Ylläoleva pallopanoraama toimikoon esimerkkinä. Siinä on valaistusolojen kannalta 3 aluetta: kirkkaimpana lumi johon paistaa Aurinko, kaksikolmasosapilvinen taivas ja varjossa oleva lumi.

Allaoleva on pallopanoraamakuva suoraan huginista. Huomaa mitenkä se näyttää suorastaan tylsältä verrattuna käpisteltyyn versioon. Kuva on valotettu niin että kirkkaimmat kohdat maastossa juuri ja juuri paloivat puhki, ne saadaan (melkein) aina takaisin raw-konversiovaiheessa. Tällöin signaalikohinasuhde jää mahdollsimman suureksi ja kuvat kestävät enemmän käsittelyä, varsinkin tummassa päässä.



Ensiksi käsittelyyn otin taivaan. Kopioin kuvan omalle tasolleen ja käytin curves-säätöjä niin että sain aikaiseksi mahdollisimman paljon kontrastia välittämättä yhtään miltä kuvan alaosa näyttää. Sitten lisäsin maskin ja suurella gradientilla häivytin rajan kuvan maasto-osan ja taivaosan välillä. On tärkeää käyttää erittäin pehmytreunaisia maskeja, koska silmä on aika huono erottamaan ison skaalan valoisuudenvaihteluja.



Sama homma varjoisan puolen lumelle ja käytännössä aurinkoisen osan lumi tuli käpistelemättömästä valotuksesta.

Sama tietysti toimii ihan normi still-kuvillekin, alla satunnainen (vain vähän överi) esimerkki.



Linkin takaa löytyvästä isommassa versiossa näkee selvästi miten kohina rajoittaa dynamiikkaa kuvan alaosan varjokohdissa.

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...