2011-03-03

Raw Therapee 3:n uudet toiminnot, osa 2: kuvien kehitys

[Raw Therapee 3:n uudet ominaisuudet, osa 1: tiedostoselain ja osa 3: raw-valinnat].


Raw Therapeen kolmos- ja nelosversiossa on muutama uusi työkalu kuvien säätöön, käyn tässä ne pikaisesti läpi käyttöliittymän välilehti kerrallaan.

Exposure-välilehti

Raw Therapeen versiosta 4 lähtien auto levels säätää myös kuvan kirkkautta, kontrastia ja huippuvalojen palautuksen määrää - ohjelman versiossa 3 auto levelsin vaikutus jäi valotukseen (exposure) ja mustaan pisteeseen (blacks). Tarkoituksena on saada aikaiseksi kuva jonka histogrammin mediaani olisi keskellä, tämä vastaa kameran ja joskus kuvaajankin käsitystä ns. oikeasta valotuksesta paremmin kuin edellinen versio automaattisesta valotuksen säädöstä joka yksinkertaisesti leikkasi joko mustaksi tai valkoiseksi tietyn prosenttiosuuden kuvan pinta-alasta. Google Codesta voi lukea tarkemmin miten tuo algoritmi toimii.

Valotussäädöt (exposure)

Exposure-välilehden Tone curve -työkalu on saanut uusia tapoja säätää käyrää haluamakseen, itse pidän perinteisestä käyrätyökalusta (Custom-valinta), mutta Parametric toimii hyvin samalla lailla kuin Lightroomin vastaava ja Control cage on lähinnä tarkempi versio perustyökalusta.

Saturation eli värikylläisyyssäädin Exposure-välilehdellä toimii HSV-väriavaruudessa, omasta mielestäni se tuottaa mukavammat värisävyt Lab-adjustments -välilehden värikylläisyyssäätimeen verrattuna. Oikealla pieni vertailukuva eri metodeista säätimeen arvolla +50, huomaa hypersaturoituneet ja liki leikkautuneet värit Lab-värikylläisyyttä käyttäessä ja luonnolliset värit HSV-saturaatiokuvassa.

Versiosta 4 lähtien Color-välilehdeltä löytyy uusi saturaatiotyökalu joka vaikuttaa kuvan vähemmän kylläisiin väreihin (pastellisävyihin) ja enemmän saturoituneisiin sävyihin (kirkkaat värit) erikseen, halutessaan sillä saa emuloitua Lightroomin Vibrance-säädintä.

Lisää tuosta uudesta Vibrance-säätimestä tuonnenpana.

Huippuvalojen palautus (highlight recovery)

Kakkosversiosta tuttu Highlight recovery on nimetty Highlight reconstructioniksi ja yksi uusi huippuvalojen palautusmetodi on tullut: blend, toimii yhdessä Raw-välilehden linear corr. factorin kanssa. Versioon 3.1.1 Color propagation päivittyi, nyt se on huomattavasti vikkelämpi toiminnassaan eikä tuntuisi tuottavan rumia artifakteja yhtä paljon kuin ennen, color propagationia kannattaa käyttää silloin kun palaneet alueet eivät ole pinta-alaltaan suuria ja niissä olisi kuvan kannalta tärkeitä värejä. Luminance recoveryhän ei palauta puhkipalaneita värejä kuvaan, vaan se palauttaa huippuvalot pelkkinä harmaasävyinä



Yllä pieni vertailukuva tyypillisestä auringonnousukuvasta, kirkas taivas on palanut juuri ja juuri puhki ollen näin sävyiltään tasaisen harmaa tai valkea. Color propagation on ainoa metodi testatuista joka osasi tuoda (valtaosin) värisävyjä takaisin, vaikkakin kuvassa tällöin näkyy joitakin artifakteja (pilvestä alavasemmalle). Raw white point voi joissain tapauksissa parantaa kuvan puhkipalaneiden kohtien sävyjä, tässä tapauksessa ero on minimaalinen. Blend sekoittaa kuvaan puhkipalaneille alueille mukaan väriprofiilittomia arvoja raakakuvasta eli teoriassa se voisi tuoda eniten sävyjä takaisin, joskin ne voivat olla vähän vääristyneitä. Luminance recovery ei tuota ollenkaan värejä eikä yleensä muitakaan artifakteja, se onkin valinnoista turvallisin esim. oletusprofiiliin. Kannattaa kokeilla koska lopputulokseen vaikuttaa paitsi kamera ja ylivalotuksen määrä, myös värisävyt jotka kuvassa ovat ylivalottuneet ja nehän ovat aina erilaiset joten mitään yleispätevä ohjetta ei tähän voi antaa.

Varjojen ja huippuvalojen tasaus ja avaus (shadows/highlights)

Shadows/highlights on edelleen täysin sama kuin versiossa 2.4. Pistämällä täppä high quality -kohtaan pääsee eroon haloista, mutta kuvan käpistely muuttuu tuskallisen hitaaksi koska gradienttimaski tehdään gauss-sumennoksen sijasta bilateral filterillä samaan tapaan kuin GIMP-ohjeessani. Highlights nimensä mukaisesti tummentaa kirkkaita sävyjä ja shadows taas avaa varjoja. Varjoja avatessa kannattaa olla tarkkana ettei ylitetä kennon kohinarajaa, silloinhan kuvaan ei tule mitään uusia yksityiskohtia vaan pelkkää rumaa kohinaa. Tonal width -säätimet vaikuttavat siihen kuinka suureen sävyalaan edellämainitut säätimet vaikuttavat, isompi arvo tietysti tarkoittaa että varjojen/huippuvalojen lisäksi vaikutus ulottuu enemmän kuvan keskisävyihin, huippuvalojen osalta voi kyseistä säädintä vetää isommalle kuin varjojen osalta ilman negatiivista vaikutusta kuvaan.

Tonemappaus (tone mapping)

Aivan hiljattain on lisätty myös työkalu kuvien dynamiikan pienentämiseen eli tonemappaukseen mikä lienee laajan yleisön tietoisuuteen tullut HDR-kuvaamisesta. Työkalun nimikin on yksinkertaisesti tone mapping, algoritmistä ja matematiikasta sen takana voi lukea lisää täältä.

Työkalulla on neljä säädintä: strength joka säätää efektin vahvuutta, scale vaikuttaa paikalliskontrastin lisäykseen eri skaaloilla: pienet scalen arvot lisäävät paikalliskontrastia pienemmällä skaalalla ja toistepäin. Edge stopping vaikuttaa reunantunnistukseen, pienet arvot ottavat huomioon tonemappauksessa yhä pienemmät reunat. Itse asiassa oletusasetukset ovat aivan hyvät tämän säätimen suhteen, ainoa asia mihin kannattaa näppinsä pistää on strength, eikä sitäkään tarvitse paljoa liikauttaa. Alla pieni esimerkki strength-säätimen arvoilta 0,25 (oletus) ja 1,00:

Raw Therapee tone mapping (EPD)
Vasen kuva: tone mapping pois päältä, keskimmäinen kuva: tone mapping oletusarvoillaan (0,25), oikeanpuolimmainen kuva: tone mapping sai strength-säätimen arvoksi 1,00.

Kuten oikeanpuolimmaisesta kuvasta näkee niin halutessaan saa siis aikaiseksi ns. HDR-lookkia ilman suurempia ponnisteluja. Tähänkin pätee sama varoitus mitä varjojen avaukseen ylempänä jo kirjoitin: varjojen kohina alkaa helposti muuttumaan rumaksi mössöksi kun varjoja raakakuvasta avataan.

L*ab-säädöt (Lab adjustments)

Color Boost -työkalu on siirretty tänne ja nimetty Saturationiksi, edelleen voi rajoittaa miten paljon värikylläisyyttä lisätään. Lab-väriavaruuden a- ja b -kanaville on nyt kullekin omat käyrät. A-kanavan vasen puoli on vihreä ja oikea puoli on vastaväri magenta; b-kanavan vasen puoli on vastaavasti sininen ja oikea puoli vastaväri keltainen.

Jyrkentämällä a- ja b-kanavien käyriä voi kasvattaa värikylläisyyttä kanavakohtaisesti, pitää vain muistaa että käyrän keskikohdan tulee kulkea keskeltä jollei halua muutoksia kuvan värisävyihin. Esimerkiksi tuttu S-käyrä b-kanavassa kasvattaa sinisen ja keltaisen värikylläisyyttä vaikuttamatta punaiseen ja vihreään. L-käyrää säätämällä voi vaikuttaa kontrastiin ja kirkkauteen ilman että sävyt tai värikylläisyys muuttuvat. Version 2.4 Color boost on muuten vain kontrastin säätö a ja b -kanaville.

L- eli Lab-väriavaruuden luminanssikanavalle on omat kontrasti- ja kirkkaussäätimensä. Nostamalla kontrastia tulevat kuvan värisävyt esiin mielenkiintoisella tavalla, kannattaa kokeilla. Liiallisuuksiin ei kannata kuitenkaan mennä, säätimien ääriarvoilla varsinkin kuvan varjoalueisiin alkaa tulla supersaturoituneita värejä.

Details-välilehti

Terävöitys (sharpening)

Details-välilehden terävöitysvalinnat ovat pysyneet entisellään. Unsharp mask käyttää tuttua epäterävää maskia terävöitykseen, halutessaan voi rajoittaa terävöitystä vain reunoihin ja halojenkin määrää voi hallita alemmasta halo control -säätimestä. Olen itse huomannut hyväksi terävöityksen arvoiksi radius 0,6; amount 300; threshold 0 ja sharpen only edges -täppä päällä ja edge tolerance noin 500-700 kuvasta riippuen.

RL deconvolution käyttää Richardson-Lucy -dekonvoluutiota (sama mitä NASA käyttää esim. Hubblen kuviin) ja kuvaan vaikuttavat säätimet ovat melko pitkälle samat kuin epäterävällä maskillakin, damping korvaa thresholdin ja lisänä on ajettavien terävöinti-iteraatioiden määrä. Jos haluaa tiristää kuvasta viimeisestkin detaljien rippeet niin dekonvoluutio tuottaa paremman kuvan silloin, mutta se vie vain paljon CPU-aikaa ts. on hidas varsinkin suurilla iteraatiomäärillä.

Reunat (edges) ja mikrokontrasti (microcontrast)

Versiossa 3.1.1 on kaksi uutta työkalua: toinen halottomaan terävöitykseen (gradient sharpen (border)) ja toinen mikrokontrastin nostoon (micro contrast (texture)). Molemmat työkalut ovat Manuel Llorensin käsialaa, niistä voi lukea lisää rawness.es-osoitteesta, josta löytyy myös esimerkkikuvia. Gradient sharpen tuottaa vähän VirtualDubista tutun warp sharpenin tapaista jälkeä, en ehkä varauksetta suosittelisi tuon käyttöä jokaiselle kuvalle. Sen sijaan mikrokontrastityökalun olen hyväksi todennut, se tuo pikkuisen lisää tekstuurin tuntua kuvaan, joskin efekti ei juurikaan näy mikäli kuvaa katsellaan pienemmällä kuin 100% suurennoksella.

Kohinanvaimennus

Kohinanpoistoon on tullut kuitenkin kaksi uutta työkalua: impulse denoise ja alempi pyramid denoise. Vanhemmissa versioissa olleet denoise ja color denoise ovat poistuneet, hyvä niin.

Impulse denoise pyrkii poistamaan kuvista ns. salt & pepper -kohinaa eli satunnaisesti siellä täällä esiintyviä kirkkaampia ja tummempia pikseleitä.

Pyramid denoise taas yrittää vähentää kohinaa suttaamatta reunoja, värikanaville tätä voi pistää paljonkin kuvanlaadun juuri kärsimättä; gamma-säätimellä voi vaikuttaa miten kohinanpoisto jakautuu kuvan sävyalueille: arvolla 1 sutataan kaikkialta yhtä paljon ja arvolla 3 vastaavasti vain syvimpiä varjoja, käytännössä hyvää jälkeä tulee arvojen 2 ja 2,5 väliltä. Defringe on sama kuin Lightroomin vastaava eli purppurareunojen poistotyökalu.

Paikalliskontrasti (contrast by detail levels)

Contrast by detail levels on melko tarkalleen pyramid denoisea vastaava työkalu eri käyttöliittymällä, Lightroomin vastine olisi ehkä Clarity-säädin. Posiitiviset arvot lisäävät kontrastia ja negatiiviset vähentävät sitä esimerkiksi kohinapoistoa varten. Ensimmäinen skaala on yhden pikselin kokoluokkaa, toinen kahden, kolmas neljän pikselin ja viimeinen kahdeksan pikselin. Threshold leikkaa pienenpienet yksityiskohdat pois efektin vaikutuspiiristä, jolloin (kohina) ei toivottavasti vahvistu kuvassa. Olen hyväksi asetukseksi havainnut arvot 1,06; 1,12; 1,25 ja 1,5 maksimithresholdilla, tuo nostaa paikalliskontrastia vähän joka tasolla, mutta eniten suurimmalla. Contrast+ -nappula lisää paikalliskontrastia joka tasolle painottaen pieniä yksityiskohtia, Contrast- -nappi tekee päinvastoin.

Alla vielä esimerkkikuvapari noista mainitsemistani asetuksista, efekti on hienoinen, mutta huomattavissa pienessäkin kuvassa:



Color-välilehti

Color-vläilehdellä ovat värien säätöön liittyvät työkalut.

Valkotasapaino (white balance)

Valkotasapainotyökalulla voi säätää kuvan valkotasapainoa, joko klikkaamalla harmaata sävyä kuvasta, Kelvin-arvoilla tai valitsemalla jonkun esiasetuksista. Auto-näppäin yrittää asettaa valkotasapainon automaattisesti, toimii hyvin mikäli kuvassa ei ole vallitsevasti pelkästään yhtä sävyä.

HSV Equalizer

Color-välilehdellä uutta on HSV-equalizer. Siinä pääsee kolmella vaakakäyrällä säätämään värien värikylläisyyttä, sävyä ja kirkkautta portaattomasti sävyjen välillä. Näyttää kuvassa (vasemmalla) monimutkaiselta, mutta ei sitä käytännössä ole. H-välilehti säätää sävyä, oletusasennossaan käyrä on vaakasuora, pystysuoran viivan väri kertoo millaiseksi väri muuttuu valmiissa kuvassa sävyiltään. S-välilehti muuttaa värikylläisyyttä HSV-väriavaruudessa ja V-välilehti tummuutta ja kirkkautta. Kannattaa huomioida että HSV-värimallissa värisävy eli H kiertää ympyrää eli käyrän vasen pää kiertyy takaisin oikeaan, tämän huomioimalla välttyy ikäviltä artifakteilta sävyalojen reunoilla.

Vibrance

Samalla välilehdellä on myös versiosta 4 lähtien Vibrance-säädin. Se koostuu kolmesta liukusäätimestä: pastel tones, saturated tones ja treshold. Pastel tones säätää vähemmän saturoituneiden sävyjen värikylläisyyttä ja saturated tones vastaavasti valmiiksi värikylläisten sävyjen värikylläisyyttä. Threshold sitten päättää miten sävyt jakautuvat näiden kahden liukusäätimen välillä: pienempi arvo siirtää pastel tones säädintä vähemmän ja vähemmän kylläisiin väreihin ja suurempi vastaavasti värikylläisempiin väreihin. Oletuksena molemmat sävysäätimet liikkuvat yhdessä, ottamalla täppä pois link pastel and saturated tones -valinnasta voi niitä siis kontrolloida erikseen. Protect skin tones -valinta jättää tutut ihon sävyt pois säätimien vaikutusalueelta, avoid color shift taas yrittää pitää kuvan väritasapainon muuttumattomana värikylläisyyden kasvaessa tai vähetessä.

RGB-käyrät (RGB curves)

Versiosta 4.0.6 lähtien käytössä on myös RGB-käyrät. Niillä voi säätää aiemmin mainutulla käyrien käyttöliittymällä punaisen, vihreän ja sinisen osavärin toistoa. Esimerkiksi 720nm infrapunakuville tehtävä sini- ja punakanavien vaihto (tämä muuttaa takaisin taivaan sinertäväksi ja maaston kellertäväksi) onnistuu yksinkertaisesti nostamalla molempien käyrien alapää ylös ja laskemalla yläpää alas. Kanavien histogrammia ei (vielä) näytetä käyrän taustalla, mikä vähän hankaloittaa säätämistä.

Transform-välilehti

Transform-välilehdellä ovat kuvan geometriaan ja kokoon vaikuttavat säädöt.

Perspektiivinkorjaus (perspective correction)

Transform-välilehdellä on uusina ominaisuuksina vaaka- ja pystysuuntainen perspektiivinkorjaus, kätevä esim. tiiliseiniä arkkitehtuuria kuvatessa.

Vääristymien korjaus (distortion)

Toinen uusi toiminnallisuus on automaattinen geometriavääristymien korjaus, joka toimii vain jos kamerassa itsessään on vääristymien korjaus olemassa. Vääristymien automaattinen korjaus vertaa raakakuvaa kameran tuottamaan JPEG-kuvaan (joka on siis raw-tiedostossa esikatselukuvana) ja yrittää saada raw-kuvan täsmäämään kyseisen esikatselukuvan kanssa. Mikro 4/3 -kameroiden kanssa korjauksen pitäisi toimia, mutta saattaa se toimia muidenkin kameroiden kanssa jotka vääristymät kamerassa korjaavat.

Kuvan koon muuttaminen (resize)

Muita työkaluja ovat resize, jolla voi muuttaa tallennettavan kuvan mittoja, lanczos ja downscale (better) -algoritmit olen huomannut parhaiksi kuvan pienennysmetodeiksi, muut terävöittävät liikaa aiheuttaen sahalaitoja kuviin. Bounding box -valinnalla voi pienentää kuvat vaikka 1000 pikseliä pitkältä sivultaan.

Rajaus (crop)

Crop-valinnalla voi rajata kuviaan, valinnaisesti rajausta helpottamaan saa esim. kultaisen leikkauksen mitat kuvan päälle. Shift-nappula pohjassa voi rajausnelikulmiota raahata ympäriinsä, helpottaa huomattavasti elämää kun tuon muistaa. Rajausviivat näkyvät muuten tiedostoselaimen esikatselukuvakkeissa.

Väriaberraation korjaus

Mikäli ei halua jostain syystä poistaa objektiivin poikittaista värivirhettä automaattisesti vaan tehdä sen käsin, niin siihenkin löytyy oma työkalunsa; samaten vinjetoinnin poiston tai lisäyksen voi tehdä käsipelillä mikäli ei flättejä ole tullut kuvattua.

Fast export

Kuvaselaimen kontekstivalikossa on versiosta 4.0.7 lähtien mahdollisuus niin sanottuun pikatallennukseen eli fast export. Pikatallennuksessa Raw Therapee tallentaa oletuksena kuvasta tuhat pikseliä pitkältä sivultaan olevan version, skipaten prosessoinnissa kaikki aikaavievät operaatiot kuten kohinanpoiston, flättiruudun vähennyksen tai terävöityksen. Google Codessa on enemmän keskustelua aiheesta issue 1214:n alla.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...