2011-09-14

Vinjetoinnin poisto flättiruuduilla

Tähtitaivaskuvauksessa ns. flättiruudulla tarkoitetaan tasaisen harmaata taustaa vasten otettua kuvaa, joka tuo esiin optisen systeemin epätasaisuuden esimerkiksi kennolle valon jakautumisen (vinjetoinnin) suhteen, kennon tai linssistön roskat ja/tai kennon herkkyyserot eri puolilla sensoria.

Raw Therapee ja flätit

Raw Therapee on osannut käyttää flättejä hyväkseen versiosta 3 lähtien. Raw Therapeen raw-välilehdellä on flat field -osio, jossa voi joko käsin valita flat-ruudun tai antaa RT:n valita sopiva objektiivin, polttovälin ja aukon perusteella kunhan on ensin ohjannut Raw Therapeen etsimään sopivia kuvia haluamastaan hakemistosta ohjelman asetuksista.

Flättejä käyttäessä kannattaa varautua siihen että kuvan kokonaiskirkkaus nousee ja ennen vain liki puhkipalaneet alueet eritoten kuvan reunoilla ovatkin flätin jäljiltä puhkipalaneita. Tämän voi korjata käyttämällä raw white point -otsakkeen alta löytyvällä linear correction factor -säätimellä, arvot 0.9-0.8 ovat osoittautuneet toimiviksi vinjetoinnin määrästä riippuen. Exposure-välilehden valotuksenkorjailusäädin tulee vasta myöhemmin Raw Therapeen sisäisessä prosessointijärjestyksessä joten se ei auta mitään.

Flättien kuvaaminen

Pidemmillä polttoväleillä flätit on helppo kuvata käyttämällä hyväksi tietokoneen näyttöä, objektiivi tarkennetaan käsin jonnekin muualle kuin näyttöön ja napataan kuva painaen objektiivin etulasi liki näyttöä objektiivin jokaisella polttovälillä ja suurimmilla aukoilla (vinjetointi harvemmin on mitenkään ongelmallista ƒ/5.6 ja sitä pienemmillä aukoilla). Kannattaa tosin varoa laajakulmalasien kanssa, koska varsinkin TN-tyyppisillä LCD-näytöillä ongelmaksi muodustuvat suhteellisen pienet katselukulmat: nurkat tummuvat ja värjäytyvät sekä näytön että itse objektiivin takia ja tämä johtaa virheiden ylikorjaukseen. Ehkäpä joku viitseliäs rakentaa itselleen ns. flättiboksin kuvien ottoa varten, itse käytin yhtenä hätävaraflättiboksina käytöstä poistettua jääkaappia jossa heiluttelin Tokinan 11-16 -millistä objektiivia ympäriinsä. Heiluttelu siksi että sain jääkaapin "katoamaan" kuvasta samaan tapaan kuin riittävän pitkässä valotuksessa eivät liikkuvat ihmiset näy. Pala valkoista plexiä on myös hyvä vaihtoehto flättien kuvaamiseen, A4-kokoisen palan saa parilla eurolla.

Flättejä voi halutessaan pinota useampia kappaleita yhteen raakakuvaan jos kamerassa on ns. päällekkäisvalotustoiminto. Esimerkiksi Nikon D200 pystyy laskemaan yhteen jopa kymmenen kuvaa, tämä tarkoittaa signaali/kohina-suhteen kasvua noin kolminkertaiseksi.

Jahka flätit on otettu, kannattaa ne tarkistaa venyttämällä histogrammia. Hyvä flätti on tasainen, siinä ei näy mitään rakenteita tai kohinaa kennon roskien ja vinjetoinnin lisäksi. Histogrammin venyttämisen voi tehdä esim. raakakuville niin että lisää mahdollisimman paljon kontrastia kuviin haluamassan raakakonvertterissa.

Esimerkkejä flättien käytöstä

Allaoleva kuvapari olkoon esimerkkinä, vasemmanpuoleinen kuva on otettu Sigman 50-150mm f2.8 II -objektiivilla täydellä aukolla eikä vinjetoinnille ole tehty mitään. Oikeanpuolimmainen kuva on korjattu flätillä jonka juuri otin tietokoneen IPS-näyttöä vasten.

Sans flat field w/ flat field

Vinjetoinnin lisäksi poistuvat näkyviltä kennolla olevat isommat roskat ja laikut, joten kannattaa putsata kenno ennen yleisflättien kuvaamista ja ottaa erikseen flättejä jos kennolle jotain sontaa eksyy ja käyttää niitä.

Esimerkki Samyangin 8mm -kalansilmäobjektiivin vinjetoinnista ja nurkkien värisiirtymästä, kuva on otettu tilapäisellä paperista ja pahvista väsätyllä flättiboksilla joten vasen alanurkka näyttää vähän ylikorjautuvan. Tilasin eBaysta kunnollista flättiboksia varten kolme A4-kokoista pleximuovin palaa, valmis flättiboksi tullee olemaan tämäntapainen. Pleximuovin tarkoitus on tasoittaa valonlähteen valo mahdollisimman tasaiseksi valokentäksi jotta flätit korjaisivat mahdollisimman tarkasti objektiivin ja/tai kennon virheet.

Kalansilmäobjektiivin värivääristymien korjaus Raw Therapeen flat field correction -työkalulla
Korjaamaton kuva vasemmalla, keskellä korjattu ja oikealla kuvien erotus jossa värivirhe näkyy hyvin.


Muita vaihtoehtoja

CornerFix on avoimen lähdekoodin ohjelma, joka periaatteessa saa saman aikaiseksi kuin flättikin: vinjetoinnin poisto ja värisiirtymien eliminointi. CornerFixin toimintaperiaate on vain eri: ohjelma analysoi tasaista pintaa vasten otetun kuvan (eli flätin) ja sovittaa värin ja vinjetoinninkorjauksen matemaattisen malliin - eli CornerFix samaan tapaan toimii kuin Huginin vinjetoinninkorjauskin. CornerFix on kuitenkin rajoittunut pelkästään DNG-tiedostoihin. Luminous Landscapen NEX 7 -arviossa on esimerkkejä CornerFixin käytöstä.