2011-11-18

Pitkiä valotuksia pitkällä putkella

Se hyvä puoli tässä lumettomassa ajassa on että valosaaste ei vielä tee öistä vielä keltaisia. Lumien maahan pudottua iso osa maahan suunnatusta valosta suuntautuu takaisin taivaalle ja heijastuu sieltä ja matalalla leijailevasta pakkasusvasta takaisin hankaloittaen kuvaamista - kaikki valo ei ole aina tarpeen. Kävinkin siis ihan kokeilumielessä ottamassa pitkiä valotuksia Sigman 100-300mm f4:n kanssa; valotusajat olivat muutamasta minuutista noin 12 minuuttiin.

Siilinjärvi ultra deep field


Kuvia ei montaa tullut otettua, meneehän noissa paljon aikaa per kuyva vaikka kaikki onnistuisivatkin ensimmäisellä yrityksellä. Ylläoleva kuva on eräänlainen maanpäällinen ultra deep field -kuva: paljain silmin en tuossa suunnassa nähnyt yhtään mitään lukuunottamatta noita linkkitornin valoja. Pitkä valotus kuitenkin paljasti nuo kuvan vasemman reunan lehmät(!) jotka laitumella torkkuvat. Ovat muistaakseni ylämaankarjaa, joten pieni pakkanen ei niitä haittaa. Järven pinnassa leijailevan sumun valaisee kolme kappaletta venerannan valonheittimiä.

Orionin kaasusumu nousee taivaalle


Beidou G3 ja Heavensat Olinkin jo pari päivää aikaisemmin koittanut kuvata vastaavaa Seulasten tähtijoukosta, mutta Kuun loiste ja läheisyys taivaalla sotki silloin kuvaamisen: tähdet eivät erottuneet taustataivaasta. Kuvassa siis Väinämöisen miekkanakin tunnettu kolmen tähden rivi Orionin vyön alla. Kaasusumu näkyy keskimmäisen tähden ympärillä diffuusina loisteena. Avaruus.fi-foorumin kautta sain myöhemmin tietää että kuvassa oikeassa alanurkassa näkyvä täppä onkin geosynkroninen satelliitti, ne kun pysyvät taivaalla yhdessä paikkaa verrataessa taustan tähtiin jotka taivaalla liikkuvat kuten kuvassa on käynyt. Käyttämällä Heavensat-ohjelmaa olen melko varma että kuvaan eksynyt satelliitti on kiinalainen Beidou G3 -satelliitti. Se on yksi kiinalaisen satelliittipaikannusjärjestelmän satelliiteista, Beidoun tarkoittaessa 'kompassia'. Kuva oikealla havainnollistakoon eroa havaitun ja ennustetun satelliitin sijainnin välillä, ehkä ero johtuu ratakorjauksista?

Alla vielä kolme lisäkuvaa illalta; ensimmäisessä Siilinlahden valoja ja heijastuksia, toisessa Jupiter kuineen siltä kuin se 300 mm:n objektiivin läpi näyttää ja viimeisessä kuvassa Seulaset eli Plejadit eli Messier 45 viiruina:

Epäterävä kuva valoista Jupiter M45


Muuten, valotusaikojen ollessa useampia minuutteja on darkkien vähennystä kuvista ensiarvoisen tärkeää. Jo noin kahden minuutin kohdalla alkaa selvä purppura tunkeutua kuvan nurkkiin ja kontrasti kuvan pimeimissä osissa kadota - jo kameran matalimmilla herkkyydellä.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...