2012-01-25

Revontulijahdissa Kuopion Oinosenmäellä

Oinosenmäki on reilut 280 metriä korkea huipultaan puuttomaksi hakattu kukkula Kuopion keskustan länsipuolella. Sieltä avautuu todella komeat maisemat ja suhteellisen syrjäisen sijaintinsa ansiosta siellä on jopa vähän pimeää taivastakin näkysällä, lisäksi paikanpäälle pääsee autolla oikein tietä pitkin joten menimme sinne kuvaamaan revontulia pienellä porukalla.

Pientä pakkasusvaa oli ilmassa kuten toissapäivänäkin, mutta muuten sai nauttia kokolailla pilvettömästä taivaasta. Aluksi tulijat tervetulleeksi toivotti yksinäinen diffuusi revontulikaari pohjoistaivaalla (pallopanoraamassa alla), siitä kuitenkin aktiivisuus ja reposten kirkkaus kasvoi oikein messeviin mittasuhteisiin noin puoli yhdentoista maissa.


Oinosenmäki radar station, Kuopio in Finland

Teknistä: Tokina 11-16mm f2.8 @ 11mm f2.8, ISO 320 ja valotusajat kahta-kolmea minuuttia eli ei siellä ihan noin valoisaa ollut mitä yo. pallopanoraama antaa ymmärtää. Pitkät valotusajat tuovat mukanaan lieveilmiöitä: kuvien nurkat alkavat nähtävästi punertamaan kun kennon oheiselektroniikka alkaa lämmetä. Siksipä zeniitti ja nadiiri kuvassa vähän violetinsävyisiä ovatkin.

Kikkailin myös valomaalauksen kanssa aikani, ympäriinsä ledituikku kädessä juokseminen lämmittää mukavasti. Vastaisen varalle pitänee ostaa jotkut ohuet hansikkaat töppösten sisään, paljain käsin kameran käyttö pakkasessa on yhtä murhaa sormille.

Diffuusi revontulikaari ja ledeillä valaistu tutka-asema

Reposet eivät kiivenneet taivaalla kovin korkealle, joten tyypillinen revontulikorona jäi vieläkin kuvaamatta. Samaten jäi tälläkin kertaa kuvaamatta vihreän lisäksi muut reposten värit: punainen ja sinivioletti.

Oinosenmäki revontulipanoraamassa

Mäellä on myös tuollainen säätutka-asema, siellä se yksinään hurisee. Ylläoleva panoraama on kuvattu Nikonin 24mm f1,4G -objektiivilla joka minulle lainaksi annettiin. Täytyy sanoa että tuollaisella on ilo kuvata kun valovoimaa kerrankin riittää. Valovoimasta sokaantuneena (hehe) onnistuin jopa polttamaan revontulet puhki.

Oinosenmäen säätutka ja revontulia Luminen puu ja revontulia taustalla


Syväterävyys jää tietysti pieneksi noin isolla apertuurilla joten tarkentamisen kanssa joutuu olemaan tarkkana. Orion loisti tyylikkäästi etelätaivaalla, siitä saiki oivan transition pohjoistaivaan reposiin:

Orionista tutka-asemalla kattava panoraama, revontulet valaisevat ympäristön
(Vasemmalta lähtien kuvassa Orion, Härän tähdistö Hyadeineen ja Plejadeineen, kirkas Jupiter, tutka-asema, kanssavalokuvaaja ja revontulten loistetta)

Orionista puheenollen, tämä nimenomainen mäkihän on valittu Kuopion Saturnuksen tulevan tähtitornin sijoituspaikaksi.

Orion ja luminen puu
(Palloaberraation luoma pehmeys sopii hyvin tähtitaivaskuviin, se kun tuo tähtien värit hyvin esiin.)


Kuten mainittua, taivas veti nopeassa tahdissa pilveen vähän ennen puolta yötä joten kuvaamisetkin jäivät siihen sitten. Siitä huolimatta reissu oli ehdottomasti tekemisen väärti.