2012-08-17

Yöt pimenevät ja valotukset pitenevät

Tässä noin viikon sisään voisi sanoa öiden olevan tarpeeksi pimeitä tähtitaivaan kuvaamiseen. Etelä-Suomessa sama hetki on noin viikkoa aikaisemmin, koska Aurinko sukeltaa etelässä syvemmälle horisonttiin. Astronomisessa mielessähän pimeys alkaa kun Auringon korkeus on -18 astetta, sitä aiemmin on vain hämärää.

Spaceweather.com varoittelikin että mahdollisesti saattaa olla näkyvissä revontulia ja yllätyksekseni niitä sitten näkyikin, tosin vain lyhyen aikaa. Kuusamossa nämä samat revontulet olivat loistaneet ihan korkealla taivaalla.

Illan ja syksyn ensimmäiset revontulet

Siinä sitten virittelin reposkuvausten jälkeen Astrotracia, huomatessani voimakkaan valonväläyksen jostain järveltä päin. Salaiset Kansiot -TV-sarjahan siitä tuli heti mieleen, mutta onneksi tuolle välkkeelle löytyi ihan maanpäällinen syy: kalevantulet eli pilven sisäistä salamointia jostain kaukaa. Tuommoinen pilven sisäinen salamointi on toki hieman vaikea kuvassa näytettäväksi, mutta tuossa oikealla, Seulasten alapuolella, näkyy kumpupilven valaistunut yläosa:

Kalevantulet

Vaikka revontulet olivat jo kaikonneet ihmissilmän tavoittamattomiin, näkyivät ne edelleen pitkissä valotuksissa, kuten tässä neljä ja puoli minuuttia valotetussa Linnunratakuvassa:

Linnunrata ja revontulten kajo pohjoistaivaalla

Tuo keltaisena loistanut pilvi tuntui parkkeeraavan juuri siihen taivaanosaan mitä aioin kuvata, joten oli parempi lähteä kotiin.

Tähtitaivasta ja valosaastetta venerannalta

0 comments:

Lähetä kommentti