2012-12-30

Ensi vuoden tapahtumat tähtitaivaalla

Revontulia ja huurteisia ruokoja Auringon aktiivisuusmaksimi on tänä vuonna jäänyt ennustettua vaimeammaksi. Tämä siitäkin huolimatta että alkuperäinen ennustuskin oli vähäisen auringon aktiivisuuden kannalla, lisätietoja voi käydä katsomassa NOAA:n sivuilta. Parhaimmat mahdollisuudet reposten kuvaamiseen ovat siis tuossa keväällä, silloin on sekä selkeää sekä on ollut perinteisesti ollut vähän aktiivisempaa revontulten esiintymisten kanssa. Aurinko on toki aikalailla ennsutamaton näiden purkaustensa kanssa, joten kannattaa vahdata spaceweather.comia sekä Ilmatieteenlaitoksen taivaskameroita ahkerasti.

Kuu pimentyy vuoden aikana kahdesti; ensin yöllä 25/26. huhtikuuta, jolloin Kuun reunasta hyvin pieni siivu ajautuu Maan kokovarjoon. Toinen, vielä vaatimattomampi pimennys tapahtuu lokakuun 19. päivä, Kuun osuessa Maan puolivarjoon eli tämä on vielä rupuisempi pimennys kuin tuo edellinen. Kumpikaan pimennyksistä ei ole kovin valokuvauksellinen tapahtuma, seuraavan kerran Kuu pimentyy kunnolla vasta vuonna 2015.

On ennustettu että komeetta C/2011 L4 (PanSTARRS) - helppo nimi muistaa - näkyisi paljain silmin kevättaivaalla, siinä maaliskuun puolen välin jälkeen ja huhtikuun alussa ennen katoamistaan etelätaivaan hehkuun. Kyseinen komeettahan on lähimmillään Aurinkoa (periheli) jo maaliskuun alussa, mutta se on silloin liian etelässä näkyäkseen Suomesta käsin. 4. huhtikuuta komeetta on lähimmillään Andromedan galaksia, tässäpä loistava tilaisuus valokuvata tapahtuma joka ei tule ihan heti toistumaan.

Optimistisimmat kirkkausarviot ovat antaneet tuolle kirkkaudeksi jopa -4m, mutta komeetat ovat aika vaikeita ennustettavia, varsinkin nämä pitkänmatkalaiset. Jos joku muistaa vuosituhannen vaihteesta komeetta Hale-Boppin, niin C4:n pitäisi loistaa paljon tuota kirkkaampana.

Loppuvuonna näkyy myös toinen komeetta, jota on ehditty tituleeraamaan roskalehdistön toimesta jopa "superkomeetaksi". Kyseessä on komeetta C/2012 S1 (ISON), jonka tekee erikoiseksi se että se tulee kulkemaan erittäin läheltä Aurinkoa perihelissään (se on ns. auringonhipojakomeetta, Sun grazer). Tämä saattaa tarkoittaa yhtä kirkkaimmista komeetoista vuosisatoihin - tai vaihtoehtoisesti pyrstötähti hajoaa Aurinkoa lähestyessään palasiksi ja koko homma lässähtää siihen. Suomesta C/2011 S1 näkyy joulukuun lopusta lähtien.

Tarkempia tietoja taivaalla näkyvistä ilmiöistä saa Tähdet 2013 -kirjasta tai vaikka Ursan sivuilta.

Näiden lisäksi ovat vielä jokavuotiset tapahtumat taivaalla; heinä-, elo- ja syyskuun matalalla loistavat täysikuut, lämpimien kesäöiden valaisevat yöpilvet, syysöiden kirkas Linnunrata, kevättaivaan kirkkaat haloilmiöt, alkutalven helmiäispilvet sekä kesän ukkoset.

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...