2014-04-27

Taivaanrantuja hämärän rajamailta

Pimeä loppuu tältä "talvelta", nyt on hirveä paniikki kuvata tähtiviiruja kun niitä vielä pystyy kuvaamaan.

Tähtiviiru
(Pinottu 194 kuvasta, puoli minuuttia per kuva.)

Tämä kuva olikin samalla StarStaX-nimisen softan testausta. Normaalisti kasaisin viirukuvat ImageJ:llä, Photoshopilla tai jollain vastaavalla, joka lataisi kaikki kuvat kerralla muistiin. Siinähän ei ole mitään ihmeellistä, mutta kun datamaäärä on vaikkapa 300 kuvan pinolla jo kymmenen gigapikselin luokkaa. Ei sellainen määrä kuvia mahdu kerralla muistiin eli hidasta on. StarStaX sen sijaan tekee fiksusti ja lataa kuvan kerrallaan käsiteltäväksi.

Mustanvirran silta
(303 kuvaa.)

Lisäksi kyseisellä ohjelmalla pystyy tekemään tuommoisia viiruja jotka kirkastuvat (tai vastaavasti sammuvat) pikkuhiljaa. StarStaX kutsuu noita komeettaviiruiksi (comet mode). Tavallisiin, tasapaksuihin viiruihin tottuneelle ne näyttävät uusilta ja eksoottisilta eivätkä yhtä huomiota vieviltä.

Kummeli ja taivaanrantuja
(99 valotusta reposia odotellessa, but a bitch ain't one.)

Koska lyhemmistä osavalotuksista kasatut viirut ovat aina vähän katkonaisia siitä faktasta johtuen että mekaaninen suljin ei voi olla äärettömän nopea, on StarStaXissa vielä tähtiviirujen yhdistelymoodi. Se pyrkii täyttämään tähtien välit, niin että viirut eivät olisi katkonaisia. Joskus se toimii yllättävän hyvin, mutta Photoshopilla korjailua kyllä useimmiten tarvitaan, valoisa taivas nimittäin vetää tuon ihan sekaisin ja tuottaa semmoisia ryynimäisiä artifakteja kuvaan.

Tähtiviiruja Juurusveden yllä
(154 kuvaa.)

Mielessä kävi myös tähtiviirusimulaattorin teko, jolla voisi helposti visualisoida valotusajan, kameran suunnan ja polttovälin vaikutuksen viirujen muotoon. Viirut kun ovat ihan erinäköisiä esim. etelä- ja pohjoistaivaalla.

0 comments:

Lähetä kommentti