2014-07-11

Kesäyön Kuu

Kesän kolme parasta asiaa: lämpimät mutteivät hiostavat kesäyöt, vastapoimitut mansikat ja ukkoset.

Viime yönä melkein täysi kuu mollotti mukavan matalalla taivaalla eikä itikoitakaan juuri missään näkynyt/kuulunut, joten suunnistin kameroineni Aappolaan. Aappola on pieni kylä Siilinjärven keskustan pohjoispuolella, Pöljän ja Kevätön-järven välissä. Joku saattaa muistaa kyläpahasen Aena aaki -kyltillä itseään mainostaneesta kyläkaupasta, tosin kaupan pitäjät olivat savolaisia vääräleukia joten kauppa ei edes ollut aina auki.

Kesäinen täysikuu

Kuu ja traktorin munat

Tarpeeksi pitkään kun pyörällä pikkuteitä sotkee niin löytää aina jotain mielenkiintoista. Nyt löytyi hieno kivistä rakennettu laiturintapainen, joka sai toimia päätepysäkkinä.



Mielenkiintoiseksi tuon yön teki se että auringonlaskusta ainakin aamukolmeen asti taivaita halkoivat hämäränsäteet eli jonkun pilven tai vastaavan aiheuttama varjo taivaalla. Kun vähän tuota yllä olevaa panoraamaa venyttelee niin kyllä se sieltä vain esille nousee.

Koko taivaan mittaiset hämäränsäteet

Kuunsilta ja ulpukka

Kuukin alkoi painua mailleen jo kahden jälkeen joten siitä tuli kuvattua perinteinen kuvasarja. Pikku hiljaa enemmän ja enemmän taivasta valaiseva aurinko sekä laskeva Kuu värjäävät kuvan oikean puolen punertavammaksi.

Kuu laskee sumuun

1 kommentti:

  1. Ei Aappola ole mikään "kyläpahanen", vaan kuuluu sotienjälkeiseen pohjois-savolaiseen yhdyskuntakehitykseen. Siellä uusi asutus syntyi viitostien molemmin puolin Kuopion ja Iisalmen välillä, ja asutuskylät - siirtolaisten uudet kodit - muodostivat valtatien varren kanssa verkkomaisen rakenteen. Lisäksi Aappolan sekä Pöljänjokilaakson luonto on lehtotyyppiä, kasvusto ja ilmasto eteläisempää kuin mitä sijainti sinänsä edellyttäisi. Aappolan rakennuskanta ja asukasmäärä kasvoivat useammassa vaiheessa näkyvimmin v:sta 1946 lähtien. Ensi alku oli rautatieseisakkeen seuduilla Aappolan ja Pirttilahden taloihin vievällä kylätiellä ja Pyykankaan tienristeyksessä, josta tie vei Kajaaniin ja toinen Varpaisjärvelle ja Nurmekseen. Muutosvaiheet heijastavat myös elinkeinorakenteen murroksia maassa, 1950-luvulla kylän naisille esim. oli useimmiten tarjolla vain kausityötä maataloudessa, 1960-luvulla tuli tarjolle tuberkuloosiparantolan ja suuren piirimielisairaalan siivous- ja hoitotyötä, myöhemmin myös rakennussiivousta.

    VastaaPoista