2014-08-27

Mikä ihmeen dual-ISO (ja miksi sille ei ole tarvetta jos kuuluu herrarotuun)?



Magic Lantern lienee tuttu juttu useimmille Canon-kuvaajille. Se on firmware-lisäosa, jolla saa kameraansa paljon lisätoiminnallisuutta joita valmistaja ei uskalla tai halua huippumallien kannibalisoinnin pelossa tuoda tuotteisiinsa. Yksi näistä lisäominaisuuksista on kameran kennon lukuelektroniikan ominaisuuksia hyödyntävä dual-ISO.

Lyhyesti selostettuna: dual-ISO ajaa kennon vahvistimia niin että joka toinen rivi kuvasta saa vaikka herkkyydeksi ISO 100 ja joka toinen vaikka ISO 800. Suuremman herkkyyden kuvasta palavat tietysti huippuvalot puhkipahki ja pienemmästä jäävät varjot suuren lukukohinan alle piiloon. Tuloksena on kuva jossa joka toinen rivi sisältää varjoalueiden datan ja joka toinen rivi vastaavasti huippuvalot.

Haittapuolena on vain se että histogrammin ääripäiden resoluutio puolittuu pystysuunnassa, mikä johtaa omiin lieveilmöihinsä. Lisäksi kuvat pitää ajaa joka kerta ennen käsittelyä vielä erityisen ohjelman läpi jotta muut softat niistä mitään tajuaisivat.



Mitäs tällä saavutetaan verrattuna kuvanlaadultaan maailman ylivoimaisesti parhaisiin full frame -kameroihin? Ei yhtään mitään, koska D800, D600, D810 ja muut herrarodun kamerat eivät kärsi Canon-bandingista. Itse asiassa, Canon-raidoista eivät kärsi mitkään muut kuin Canon-rentut kiitos Sonyn, Toshiban ja kumppaneiden innovoinnin. Kopiokonevalmistajalle tärkein asia näkyy olevan saman tekniikan lypsäminen tyhjäksi, sillä välin muut porskuttavat eteenpäin.

Todisteet ovat tuossa yllä, on ihan sama valottaako kuvan herkkyydellä 100 vai 6400, kohinaa on ihan yhtä vähän joka tapauksessa. Lisäksi ei ole pelkoa mistään lieveilmiöistä (sahalaidat, kuvista katoilevat yksityiskohdat) eikä puolittuneesta resoluutiosta vaan saa nauttia 36 megapikselin kroppailuvarasta.


Ottaisin silti vastaan vaihtoehtoisen firmwaren omaankin kameraani. Nikonhacker ei tarjoa muuta kuin videon bitraten noston.

1 kommentti:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...