2014-08-10

Seitsemäntoista punaista puolikuuta laskee (viikon panoraama #32)

Oi jospa vain vielä elettäisiin 1800-lukua, olisivat kaikki mäet puuttomiksi hakattuja. Pääsisi muuallakin kuin Pohjanmaalla näkemään kun Kuu katoaa oikeaan horisonttiin eikä aina vaan puiden taakse.

Kuu punastuu laskiessaan
(Seitsemäntoista kuvaa kahden minuutin välein, kohinan vähentämiseksi ja dynamiikan parantamiseksi kuvat on vielä pinottu Phtoshopissa.)

Siinä kuvaillessa tuli huomattua myös kuinka suuri vaikutus maaperän tukevuudella on kuviin. Jalustahan oli pehmoisella peltomaalla jota olen pitänyt ihan tarpeeksi tukevana ja huidoin siinä kameran valotellessa itikoita matkoihinsa - ärsyttäviä perkeleitä kun ovat. Tömistely tietenkin heilutteli kameraa ympäriinsä ja pilasi muutamia valotuksia, jotka ensin pistin olemattoman tuulenvireen piikkiin. Jos antoi zenmäisesti itikoiden ininän liukua taka-alalle ja pysyi paikallaan neulatyynyn/veribuffetin roolissa, niin kuvat olivatkin ihan skarppeja kuten kuuluukin.

Kuinkahan paljon on Rahalaan kannettu riihikuivaa terävämpien kuvien toivossa? Varmaan paljon, nettifoorumeilta juttuja jalustoista lukiessa nopeasti huomaa että kuulemma alle tonnilla ei saa muuta kuin kolme paskaa jalkaa - kuulapäästä puhumattakaan.

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...