2014-12-30

Vuoden 2015 tapahtumat tähtitaivaalla

Vuonna 2015 pääsee Suomesta näkemään melkein täydellisen auringonpimennyksen. Maaliskuun 20. päivänä jopa 94 prosenttia Auringon kiekosta peittyy Kuun taakse. Pimennys on syvimmillaan Lapin käsivarressa, mutta pienimilläänkin Itä-Suomessa pimennys on 80-prosenttinen; kokonaan Aurinko pimentyy vain Huippuvuorilla ja Färsaarilla. Islantilaisten harmiksi täydellisen pimennyksen raja kulke vain muutama kymmenen kilometriä saarivaltion ohi. Varmasti harmittaa.

Pimennyksen ajankohta on sikäli suotuisa että se tapahtuu melkein keskellä päivää, taivaankappaleiden reunojen ensikosketus on siinä yhdentoista tienoilla ja pimennys loppuu kahta tuntia myöhemmin. Maaliskuiset kevätpäivät ovat myös perinteisesti olleet melko aurinkoisia eli säänkin puolesta ajankohta on otollinen.

Auringonpimennys 04-01-2011
(Osittainen auringonpimennys tammikuussa 2011 oli pääosin pilviverhon takana ja hyvin matalalla taivaalla. Maaliskuussa 2015 pimentyvä Aurinko on noin 20-30 asteen korkeudella, havaintopaikasta riippuen.)

Osittain pimentyneen Auringon kuvaamiseen pätevät samat varotoimenpiteet kuin täysillä loistavan Auringon kuvaamiseenkin eli himmennystä pitää olla ja paljon. Vain täysin pimentynyttä Aurinkoa voi kuvata ilman suojavälineitä (tosin silloinhan kuvataan Kuuta jonka Maa valaisee).

Kuu vuorostaan pimentyy aamuyöllä 28. syyskuuta. Pimennys on täydellinen eli Kuu muuttuu kauttaaltaan tumman ruosteenpunaiseksi sen lipuessa Maan varjon ydinosan eli umbran läpi. Täysvarjo-osuus pimennyksestä alkaa aamuneljältä, pimennyksen ollessa syvimmillään varttia vaille kuusi. Tässä vaiheessa Kuulla on korkeutta noin kymmenen astetta ja se on länsitaivaalla lipumassa kohti horisonttia. Kuu laskee puoli kahdeksalta, ennen pimennyksen päättymistä.

Pimentynyt Kuu on sen verran tumma että valotusajat kasvavat pitkiksi. Ursan vuonna 2005 julkaisema kirja "Tähtivalokuvaus" suositteli valotusajoiksi puolesta sekunnista puoleen minuuttiin, pimennyksen syvyydestä ja ilmakehän läpinäkyvyydestä riippuen. On siis todennäköistä että ainakin pidemmillä polttoväleillä kuvatessa seurannasta olisi huomattavaa apua ellei aio paukuttaa menemään ISO miljoonalla.

Edellämainittujen lisäksi on kaksi muuta pimennystä, Kuulle ja Auringolle omansa, mutta ne eivät näy Suomesta laisinkaan.

Kesäkuun lopulla Jupiter ja Venus kohtaavat taas, 30. päivän illalla ne ovat alle puolen asteen etäisyydellä toisistaan. Ihan yhtä lähelle toisiaan ne eivät taivaalla mene kuin viimeksi, mutta aika likelle kuitenkin. Kesän kirkas taivas tosin syö konjunktion näyttävyyttä melkoisesti. Tosihavaitsija voi etsiä parin myös päivätaivaalta, Venus löytyy syvän siniseltä taivaalta aika helposti jos vain tietää minne katsoa.

Venus päivätaivaalla
(Ylhäällä keskellä, siellä se Venus on.)

Kuu peittää syksyn aikana useita kertoja tähtiä Häränä tähdistössä. Esimerkiksi Härän tähdistön kirkkain tähti, Aldebaran, peittyy yöllä 8. - 9. elokuuta, yöllä 29. - 30. lokakuuta sekä joulun aatonaattona. Tähdenpeittoja en ole kuvannut, joten en osaa sanoa tarkemmin miten sen parhaiten hoitaisi, mutta ehkä pitkä valotus seurannalla toisi taivaankappaleiden suhteellisen liikkeen esille. Jos taivasta seuraisi Kuun nopeudella, tulisi tähdistä viiruja jotka kulkevat Kuun läpi. Kuun valaistu puoli todennäköisesti palaisi ihan puhki, ainakin jos haluaa tähtien näkyvän kuvassa.

Yksi vaihtoehto on tietysti etsiä jostain Turkin lippu ja kuvata okkultaatio sen kanssa.

Göklerdeki Bayrak.... (The Turkish Flag in the Sky)
(CC-By-SA-NC, Flickr-käyttäjä Kuzeytac.)

Heti vuoden alussa taivaalle nousee piskuinen komeetta C/2014 Q2 Lovejoy. Ennusteesta riippuen sen odotetaan kirkastuvan noin magnitudiin 4 tai 5 eli pyrstötähti olisi helposti kiikareilla löydettävissä, kuvissa se näyttänee samnalaiselta kuin viime vuoden komeetta C/2013 R1. Taivaalla komeetta kulkee Orionin länsipuolen, Härän sekä Kolmion tähdistöjen seutuvilla. Kovin läheltä Aurinkoa tuo ei kulje joten kovin kummoista ilotulitusta ei kannata odottaa.

Ensi vuoden lopussa ja 2016 alussa taivaalla saattaa olla toinen pitkänmatkalainen, komeetta C/2013 US10 Catalina. Tämänhetkiset ennusteet povaavat magnitudia viisi eli pyrstötähti olisi kiikareilla löytyvä kohde. Joulukuu on vain vuoden pilvisintä aikaa...

Aiheesta muualla

* Tähdet 2014 on hyvä työkalu tähtitaivaan seuraamiseen.
* Ursan sivujen Taivaalla tänään -osio.
* Universe Today: The Top 101 Astronomical Events to Watch for in 2015, amerikkalainen perspektiivi asioihin, mutta yötaivas on osin sama kaikille.

0 comments:

Lähetä kommentti