2014-01-26

Viikon panoraama #4

Yleensä kovat pakkaset korreloivat selkeiden taivaiden kanssa, mutta viime viikon kovan pakkasjakson aikana joka yö taivas peittyi joko sumun tai pakkasusvan peittoon. Alkuviikolla taivaalla kirkkaana mollottanut vähentyvä Kuu ei ainakaan edesauttanut tähtikuvaamista.



Tarkoitus oli kuvata tuonne kaikkein pimeimpään suuntaan, siellä suunnassa kun on vain Juurusveden pitkä selkä ja harvaan asutettua entisen Nilsiän ja Juankosken eteläosaa jotka eivät juuri taivasta valaise. Sen sijaan nuo päin persettä asennetut valonheittimet tuossa rannalla valaisevat pitkälle, ilmeisesti jollain on liikaa rahaa kun on vara heittää sähköä noin hukkaan.

2014-01-19

Viikon panoraama #3

Tämän viikon panoraama esitetäänkin OpenZoomilla hankalan kuvasuhteen (4:1) vuoksi. Kuvaamisen kannalta on oikein ihannesäät olleet, jäälläkin on helppo liikkua kun lunta on vain pari senttiä.

Mobiilikäyttäjille ja muille Flashittomille panoraama myös alla, linkkiä seuraamalla pääsee isompaan kuvaan as usual: Auringonlasku Jälällä Harmittelen vain kovasti sitä että myöhästyin parhaista valoista noin kymmenen minuuttia: silloin aurinko paistoi matalalta ja noin punaisena myös talojen pihaan. Nyt on tyytyminen pelkkiin värjättyihin puiden latvoihin. Samalta reissulta alla myös pari muuta kuvaa.

Kuumat pikselit ja raw-softat

Pitkiä aikoja valotellessa kuviin kertyy kirkkaita, yleensä värillisiä pisteitä eli kuumia pikseleitä. Lyhyillä valotuksilla ja uusilla vehkeillä nämä eivät yleensä ongelmaksi muodostu, mutta valotusten pidentyessä - vaikkapa harmaa- tai infrapunasuotimien kanssa - näitä pieniä pisteitä alkaa kuviin ilmestymään jatkuvasti lisää. Koska yhden pikselin arvo poikkeaa niin kovin suuresti sen kaikista naapureista, olisi periaatteessa hyvin triviaalia suodattaa pois kuumat pikselit.

Alla vertailukuvajono muutamasta raw-softasta: Raw Therapee 4, Adobe Camera Raw 8 (identtinen Lightroomin kanssa), Corelin Aftershot Pro, Capture One Pro 7 sekä DxO Optics Pro 9.

Kuumat pikselit ja raw-softa

Oletuksena Raw Therapee ei edes yritä tehdä jumiville pikseleille yhtään mitään, mutta pistämällä täppä hot pixel removal -kohtaan sekä käyttämällä impulse denoisea kaikki kuumat pikselit ovat kuvasta kadonneet.

Adoben Camera Raw poistaa jumipikseleistä osan, mutta aika paljon niitä vielä kuvaan jää. Ruuvaamalla kohinanpoistoa isommalle osa niistä katoaa, mutta jäljelle jäävät erottuvat kuvasta vielä pahemmin. Tarkkasilmäinen pikselinnysvääjä myös huomaa että siinä missä osa kuumista pikseleistä näkyy selvinä pareina Raw Therapeen kuvassa, ovat ne pitkulaisia ACR:n tuottamassa kuvassa, mikä kertoo huonosta väri-interpolaation (demosaic) laadusta.

Capture One sen sijaan tekee erinomaista jälkeä ja ihan oletusasetuksillaan. Ruuvamaalla single pixel maskin täysille kaikki häröpikselit katoavat kuvasta. Demosaicin laatu on myös C1:ssa hyvällä tolalla. Aftershot Pro sen sijaan ei loista tässä testissä muulla kuin nopeudellaan: raw-kuva tallentui alle sekunnissa.

DxO Optics Pro sen sijaan teki oikein mukiinmenevää jälkeä, vaikka olikin ohjelmistoista kaikkein hitain - mikä onkin aika saavutus kun Raw Therapeekin on mukana.

2014-01-12

Viikon panoraama #2

Kävimme revontulikuvausretkikunnan voimin itä-Maaningalla, Käärmelahdessa tutustumassa mahdollisiin kuvauspaikkoihin, näin päivällä se on helpomapaa kuin pimeässä. Siilinjärven keskustan kupeesta alkava harjujakso (Suomen pisin muuten) kun jatkuu noille main eli puuttomaksi hakattuja mäkiä riittää.

Kangasmetsää harjun kupeessa

Ja sama paikka tärähtäneenä.

Viivakoodimännykkö

Saattaa olla että tulevaisuudessa reposkuvia tulee muualtakin kuin koivun alta.

Komeetta Lovejoy siirtyi aamutaivaalle

Pyrstötähti Lovejoy on siirtynyt taivaankannella etelään päin jolloin sen havainnointi ja kuvaaminen iltataivaalla on muuttunut jatkuvasti vaikeammaksi. Komeetan rata taivaalla jatkaa kulkuaan Käärmeenkantajan pohjoisosissa kohden Käärmeen tähdistöä ja likemmäksi Aurinkoa. Jos säätilanne jatkuu yhtä harmaana kuin mitä se on ollut noin viimeisen kuukauden ajan, niin voi hyvinkin olla että nämä jäävät viimeisiksi kuviksi koko komeetasta.

Aivan marraskuun viimehetkillä komeetta oli kuitenkin nähtävissä vielä iltataivaalla. Ikävä kyllä vain harvemmin epätoivottavaksi sanottavaa valosaastetta oli taivaalla, nimittäin revontulia. Tältä komeetta näytti erittäin ohuen revontuliharson läpi, jos pohjoistaivaalla loimottivat yhtään kirkkaammat revontulet, niin Lovejoy katosi näkyvistä kokonaan.

Komeetta revontulten läpi kuvattuna
(Yksittäisvalotus, revontulet kirkastuivat nopeasti kuvan oton jälkeen. Siirryin tämän jälkeen kuvaamaan taivaalla korkealla, reposten ulottumattomissa ollutta Pohjois-Amerikka-sumua, josta aiempi postaus.)

Ja vielä komeetta suhteutettuna maisemaan, Lovejoy löytyy kuvassa keskeltä ylhäältä - koivun vierestä. Parhaimmillaan Lovejoy on katseltuna kaukoputkella ja laajakulmaisella okulaarilla tai isoilla kiikareilla, jolloin näkyy syaanin värinen koma ja vähän matkaa häntää.

2014-01-05

Viikon panoraama #1

Kuten naamakirjan puolella jo uhkailin, niin uusi vuosi on luonnollista aikaa aloittaa uusia kuvausprojekteja. Koska 365-projektit tuppaavat jossain vaiheessa kääntymään stuff on my desk -tyylisiksi motivaation laskettua (365-projektin loppuunsaattamiseen on olemassa useampiakin sivustoja), niin aloitan 52 kuvan valokuvausprojektin joka päivittyy tänne blogiin kerran viikossa. Kuva kerran viikossa; muuta rajoitusta en pistä kuin että jokaisen kuvan pitää olla panoraama. Tekniikalla ei väliä eikä esitysmetodilla; stitchattuja, cropattuja, ihan mitä vaan - Flashilla tai ilman.

Sumuinen sunnuntai-iltapäivä

Ensimmäisen postauksen ja nätin sään kunniaksi aloitetaan koitos kahdella kuvalla. High key -maisemaa Tarina Golfilla.

Korvikelumiukko

Tulevat postaukset aiheen tiimoilta tulevat löytymään viikon panoraama -tagin alta.

2014-01-04

Viime vuoden kuvista tilastoja

On dataminingin aika. Ilmaisohjelma ExifStatistics kävi kaikki viime vuonna kuvatut raw-kuvat läpi, eli noin 10 000 tiedostoa ja niistä tein hienoja (hah) käppyröitä joita on toivottavasti helppo vertailla viime vuotisiin tilastoihin. Vanhat tilastot tuovatkin mukanaan mukavan aikaulottuvuuden tähän katsaukseen.


(Yleensä pysyn aukkosarjassa, pois lukien tuo f/2-palkki. Tämä siksi että kalibrointiruutuja (flätti) en ole jaksanut kuvata kolmasosaaukoille.)

Ensinnä tarkastelussa ovat kuvatessa käytetyt aukkoluvut. Kun pitää mielessä että punainen palkki on viime vuoden kuvia ja sininen siitä taas vuosi taakse päin, niin voi huomata että f/1.2-palkki kutistui kolmasosaan entisestä, mutta f/1.4-palkki vastaavasti koki inflatorisen kasvamisen. Tähän on vain yksi syyllinen: Sigman 35-millinen, josta olen pitänyt kovasti. Tarkka, nopeasti toimiva tarkennus ja skarppi kuva täydellä aukolla tarkoittaa sitä että sittenhän kuvataan täydellä aukolla - vaikkei välttämättä tarvitsisikaan. Ennen Sigmaa käytössä oli lyhyen aikaa myös Samyangin vastaava tötterö, mutta onhan Sigmassa joiltain osin parempi kuvanlaatu ja käsin tarkennellessa tilanteet ovat menneet jo menojaan.

f/1.8-palkki on kokenut kovan kutistumisen, syykin on selvä: möin pois Nikonin 50-millisen tuon lyhyemmän Sigman tieltä. Noiden linssien polttovälit kun ovat niin lähekkäin, niin toinen - sanoisinko jopa huonompi - sai mennä. f/2.8-palkki on pääosin ennallaan. Kolmosaukon käytön lisääntymiseen liittyy semmoinen huomio että Nikonin 105-millisen makron tehollinen aukko (jonka linssi ilmoittaa kameralle oikein) muuttuu pienemmäksi tarkennuksen siirtyessä lähemmäksi. Aukkonumero kolme tulee noin metrin-puolentoista potrettikuvausetäisyydellä kun rajataan kuva koskemaan pää-olkapäät -osastoa. Näitä pärstäkuvia tuli tahkottua työharjoittelujakson aikana melkolailla, mikä nyt tilastoissa näkyy.

2014-01-03

Vuoden 2013 parhaat kuvat

Vuoden vaihduttua on taas aika katsella viime vuoden parempia kuvia. Viime vuoden vastaava 24 kuva mittainen kokoelma löytyy täältä.

Koivu ja Otavan tähtiä

Koivu, Otava, pakkanen. Siinä revontulireissulle mainiot puitteet, tosin pakkasta olisi saanut olla vähemmän; nythän sitä ei ole ollenkaan joten ikinä ei ole hyvä. Pallopanoraamaa, timelapsea ja ties mitä pääsee ihmettelemään tammikuisesta blogipostauksesta. Sitten onkin aika sukeltaa Puijon jäiseen metsään, paistattelemaan auringon viime säteisiin.


Golden light in Puijo's primeval forest. Kuopio in kuopio-finland

Omanlaistaan huumoria tässäkin kuvassa, taisin puoli tuntia - kolme varttia seistä parkkipaikalla odotellen sopivaa ohikulkijaa.