2015-11-08

Kuuviirun anatomia (viikon kuva #45)

Vihdoin se onnistui, kuuviiru oikeasta horisontista alkaen. Miksi horisontin läheisyys on niin tärkeää? Koska Kuun värin ja näennäisen radan muutokset ovat suurimmillaan Kuun ollessa kaikkein lähinnä kaukaista maankamaraa. Tämähän johtuu siitä että horisontista nousun (tai laskun) hetkellä Kuun valo kulkee pisimmän matkan ilmakehän läpi ja täten ilmakehän mukanaan tuomat efektit ovat suurimmillaan.

Kuun nousu horisontista

Seuraavassa hienossa grafiikassa näkyy horisontin suurinpiirteinen sijainti ja Kuun arvioitu reitti taivaalla ilman ilmakehän refraktion - valon taittumisen - vaikutusta. Kuu näkyy nousevan noin asteen, puolentoista verran pohjoisempaa kuin laskennallisesti pitäisi. Kun ottaa huomioon että välissä on noin kolmesataa kilometriä ilmakehää niin tämä ei ole loppujen lopuksi paljoakaan, ilman taitekerroin ei siis juuri poikkea yhdestä (1,00029 näkyy olevan tarkka arvo).



Kuu kulkee taivaalla tunnissa noin viidentoista asteen matkan. Tämä tarkoittaa että Kuun kuvajainen taivaaseen nähden paikoillaan olevan kameran kennolla valottaa yhtä pikseliä noin 140 sekunnin ajan. Tämä aika ei ole riippuvainen polttovälistä, mutta Kuun koko taivaalla siihen vaikuttaa noin kymmenen prosentin verran. Lopun aikaa pikseliä valottaa taustataivas jonka kirkkaus riippuu useammasta tekijästä. Lisäksi tietysti kuun vaihe, puolikuu valottaa pikseliä vain puolet ajasta ja niin edespäin. Pitkiä valotuksia Kuusta otettaessa tarvitaan siis himmennystä harmaasuotimien muodossa.

Täysikuu on huomattavan kirkas oppositioefektin takia, jolloin himmennystäkin tarvitaan eniten. Käytännössä aukolla f/8 ja ISO-herkkyydellä sata, pitää kymmenen aukon harmaasuotimen kanssa käyttää lisähimmentimenä vaikka pari lisäpimennysaukkoa tarjoavaa polarisaatiosuodinta. Polarisaatiosuotimen puuttuessa voi himmentää objektiivia noin aukolle f/16 asti.

Kuu nousee Kallaveden ylle
(Muutama päivä täydenkuun jälkeen otettu kuuviiru, pelkkä kymmenen aukon harmaasuodin.)

Pari päivää kun on kulunut täysikuusta ("kuperakuu") ja polarisaatiosuotimen voi jo jättää pois oppositioefektin heikentymisen takia, pelkkä kymmenen aukon harmaasuodin riittää. Kapeampi sirppi tarvitsee kolmisen aukkoa vähemmän himmennystä kuin kuperakuu. Kymmenen aukon suotimella voi siis avata aukkoa isommaksi - f/4 tai jopa f/2.8 asti - tai vaihtaa kirkkaampaan suotimeen.

Puolentoista tunnin kuuviiru
(20-prosenttisesti valaistu Kuu viime keväältä, kymmenen aukon suodin jätti kuvan melkein mustaksi aukolla f/8. Valotusta korjattu viitisen aukkoa ylöspäin. Kuu katoaa kesken valotuksen pilvien taakse.)

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...