2015-12-19

Valosaasteen määrän vertailua, ennen ja jälkeen lumentulon

Nyt kun lunta tuli maahan taas vähäksi aikaa, niin siirretäänpä katse kengänkärjistä taivaalle. Niinä vuodenajan pimeyteen suhteutettuina harvoina kirkkaina öinä huomataankin että tähdet ovat taivaalta melkein kadonneet, ihan kuin katsoisi kosmosta likaisen ikkunan läpi. Mitäs pelleilyä tämä on?

Lumi tosiaan toimii giganttisena heijastimena kaikelle mainos-, tie- ja ulkovalaistukselle. Se valo mikä on maahan osoitettu, kimpoaa jopa liki 90-prosenttisesti taivaalle. Syksyllä taivas on kaikkein pimein silloin kun vielä lehdet puissa ja Aurinko kuitenkin riittävän kaukana horisontin alla. Myöhemmin lehdet putoavat ja valosaaste lisääntyy jonkin verran. Tuo on kuitenkin aika pieni lisäys lumentuloon nähden, kuvista näkee että taivas kirkastuu noin aukon verran zeniitissä ja kaksi-kolmekin aukkoa lähempänä horisonttia. Esimerkiksi Linnunradan herkkä kajo häviää ruskeaan taustataivaaseen - ei ihme ettei Facebookin valokuvausryhmissä juuri Linnunrataa näy alkutalvella vaikka se on edelleen illalla hyvin kuvattavissa.



Kuvien välillä on aikaeroa kymmenen päivää. Kuu ei loista kummassakaan kuvassa. Lumikuvan herkkyys on vain 400 verrattuna lumettoman ajan 1600:aan, kirkkausero kuvien välillä on kuitenkin tasoitettu jälkikäteen. Tietenkin lumettoman kuvan olisi voinut ottaa pienemmällä herkkyydellä, mutta aliarvioin valosaasteen määrän muutoksen pahasti alikanttiin.


Alla kuvapari vielä pallopanoraamoina aiemmin toimivaksi todetulla Marzipanolla esitettyinä. Lumiseen kuvaan on merkattu pahimpia yksittäisiä valosaastuttajia Siilinjärven alueella. Kuvausalue on Jääskelänpeltojen suuri peltoaukea vähän Siilinjärven keskustasta pohjoiseen, tuo on kirkonkylää lähin paikka jossa eivät katuvalot ole paistamassa suoraan ohimoon.

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...