2015-05-29

Venus ja Jupiter, raakana kiitos

Kokeilut EOS M:llä jatkuvat. Tällä kertaa vuorossa on raw-video planeettakuvauksessa. Kroppivideoita kuvaillessa olen huomannut että kuva pehmenee melkoisesti herkkyyttä nostaessa kun kohinanpoisto alkaa vaikuttamaan enemmän ja enemmän. Magic Lanternin tarjoamassa raakavideossa ei ole kohinanpoistoa tai mitään muutakaan turhaa käsittelyä pilaamassa kuvanlaatua.

Muutaman tuhannen ruudun pinoista sain sitten esille Jupiterin ja Venuksen. Jupiterilta erottuvat suuret vyöt ja jokin vihje on kuvassa myös napa-alueen pilvivöistä, muttei mitään kunnollista. Vaatisi pidemmän putken tai barlow-linssin (barlowit ovat telejatkeita kaukoputkille) lisädetaljeja varten.


Venukselta näkyy vaihe aika hyvin, nyt se aurinkoa lähestyessään kasvaa kokoa ja kapenee lopulta ihan sirpiksi. Pilvien muotoja on Venukselta turha odottaa näkevänsä muuten kuin ultraviolettivalossa. Nyt planeetan kiekolla on koko 21 kaarisekuntia, kuukauden päästä se on kasvanut jo yli puolen kaariminuutin kokoon (31") ja vaihe on muuttunut sirppimäisemmäksi.

2015-05-24

Pölönmäki, Iisalmi (viikon kuva #21)

Miten tyhmä pitää olla ihmisen että kokonainen mäki saa nimensä typeryyden mukaan? Tai tuosta voisin kuvitella Pölönmäen Iisalmessa saaneen nimensä, mutta eihän näistä aina tiedä. Kuten monella muullakin vastaavanlaisella näköalatornilla, alkaa täälläkin jo ympäröivä puusto ottamaan kiinni tornin tasoa.



Muuten, tuolta näkee Puijon tornille asti, jonne on kartan mukaan 58km linnuntietä.

Ihan alunperin piti käydä kuvaamassa läheisellä Pörsänmäen valkovuokkojen suojelualueella - no, valkovuokkoja - mutta kukinta alkoi siellä olla jo niin lopuillaan ettei paljon kuvia syntynyt. Alla yksi kuva kevätlinnunsilmästä, pienestä kosteiden paikkojen kukkasesta mitä tuolla kasvoi siellä täällä.

Tuntematon, pieni, matala keltainen kukka

2015-05-23

Samyang 12mm f2.8 ED AS NCS -kalansilmäobjektiivin Lensfun-kalibroinnin tulos ja ensitunnelmat

Korean poijjaat julkaisivat kauan odotetun uutuuden eli kalansilmäobjektiivin full frame -kameroille. Vaihtoehtoja ei tähän mennessä liiemmin ole ollut, Nikonille ainakaan, vain Nikonin ja Sigman vanhat ruuvitarkenteiset tai vieläkin vanhemmat Nikonin käsitarkenteiset 15 ja 16 millin kalansilmät. Kehnosta optiikasta ja vanhasta iästä huolimatta kyseisten optiikoiden jälleenmyyntiarvo on pysynyt korkealla. Sigman 15-millisen hinta on itse asiassa tässä viime vuosina kivunnut ylöspäin; joitain vuosia sitten niitä sai 300 eurolla, mutta nykyään pitää euroja latoa tiskiin puolitoistakertainen määrä.



Tämä uusi 12-millinen f2.8 -valovoimainen kalansilmä muuten vertautuu aika hyvin klassikon asemaan kohottamaani Samyangin kahdeksanmilliseen kalansilmään. Näitä kun yhdistää kilpailijoita halvempi hinta (noin 450€ vs pitkälti yli 600€), miellyttävä semi-stereografinen projektio joka ei litistä kuvan reunoja voimakkaasti ja kilpakumppaneitaan lyhempi polttoväli joka säästää pallopanoraamoja kuvatessa yhden ruudun per panoraama. Tosin, siinä missä 8-millinen kärsi joistakin pahoista kuvanlaatuongelmista suurilla aukoilla kuten järkyttävä määrä komaa, on valmistaja petrannut optista osaamistaan nyt selvästi: kuvat ovat teräviä ja kontrastikkaita kaikilla aukoilla kuva-alueen keskustoissa eivätkä nurkatkaan ihan käyttökelvottomat ole täydellä aukolla. Myös laadunvalvonta näyttäisi olevan paremmalla tolalla, äärettömän paikka on nyt todellakin siellä minne se on tarkennusrenkaalla merkitty.

Ainoa asia mistä nipottaisin on tuo poikittaisen värivirheen odotettua suurempi määrä, mutta näköjään softa osaa sen korjata pois jälkiä jättämättä. Seuraavalla XML-rimpsulla voi korjata geometrian haluamakseen ja vinjetoinnin pois kaikilla Lensfunia tukevilla ohjelmistoilla:

<lens>
    <maker>Samyang</maker>
    <model>Samyang 12mm f2.8 ED AS NCS</model>
    <mount>Nikon F</mount>
    <cropfactor>1</cropfactor>
    <type>stereographic</type>
    <calibration>
        <distortion model="ptlens" focal="12" a="a=-0.000331804" b="-0.00911417" c="-0.044237" />
        <vignetting model="pa" focal="12" aperture="2.8" distance="1" k1="-0.90717" k2="0.58477" k3="-0.2198" />
        <vignetting model="pa" focal="12" aperture="4.0" distance="1" k1="-0.17101" k2="-0.54574" k3="0.3056" />
        <vignetting model="pa" focal="12" aperture="5.6" distance="1" k1="-0.1978" k2="-0.03729" k3="-0.11743" />
        <vignetting model="pa" focal="12" aperture="8.0" distance="1" k1="-0.18295" k2="-0.09272" k3="0.03547" />
    </calibration>
</lens>

Sisääntulopupillin (entrance pupil, vääremmin: nodal point) paikka näyttäisi olevan suurella osalla kuva-alaa 94 millin tietämillä kun mukaan laskee Nikonin 46,5 millin rekisterietäisyyden.

2015-05-21

Tutustusmiskäynti Etelä-Konneveden kansallispuistoon

Keskisessä Suomessa, Rautalammin ja Konneveden kuntain syleilyssä on uunituore kansallispuisto: Etelä-Konneveden kansallispuisto. Se koostuu pääosin pienistä saarista, niitä ympäröivästä järvestä ja yhdestä isommasta kiinteän maan alueesta. Tällä maa-alueella nököttää "vuori" eli reilu 200 metriä korkea kalliomäki Kalajanvuori. Vuoren juurella puolestaan on lampi Vuori-Kalaja. Lammen rannalle on sitten pystytetty laavu ja laavulle johtaa huonosti merkitty ja sateen pilaama mutainen polku.



Itse laavu on hyvin varusteltu, vaikka sieltä nyt olivatkin polttopuut melkein loppuneet. Sen sijaan polkujen merkinnät ja kartat olivat kyllä vielä puutteelliset, edes Googlen kartat saati Nokian navigointi ei tunne puiston sijaintia vaan heitti ainakin 15km harhaan jos edes tiesi paikasta mitään. Autolla kuitenkin pääsee melkein lammen rantaan, kunhan vain löytää oikean tien mitä ajaa.

Laavulla on myös soutuvene jos kiinnostaa käydä tutustumassa lähemmin tuohon melkein pystysuoraan kallioseinämään.


2015-05-19

Varrella virran (viikon kuva #20)

Viannankoskella olikin juoksutukset käynnissä ja vettä todellakin riitti. Vesi oli tulvinut pitkän matkaa ulomman reunavallin taakse ja tuo virran kahtia jakava, puoliksi betoninen keskivalli oli jäämässä kosken pinnan alle. Virta oli sen verran voimakas ettei sinne väliin uskaltanut kameraa kolmijalkoineen laittaa, olisi varmaan lähtenyt veden mukaan. Padon yläjuoksun puolella on tämmöinen piskuinen mökki, ilmeisen hylätty kun ovi on raollaan viime käyntikerran jälkeen pysynyt.

Pieni mökki Viannankosken virralla

Vesi kulki sen verran lujaa tuosta, että muutaman sekunnin valotusaika olisi riittänyt, mutta kun ei ole kevyempiä suotimia kuin se kymppiaukkoinen niin valotetaan sitten se reilu yhdeksän minuuttia. Valovuotojen tukkimiseksi pidin pipoa Samyangin laajiksen päällä ja sehän tietysti lipsahti siihen linssin eteen, joten varmuuden vuoksi kuva piti ottaa kahdesti. Harjoitus tekee mestarista väsyneen vai miten se kulunut latteus meni.

Padon alavirran puolella vastassa on maisema joka on kuin negatiivi äskeisestä rantamökki-idyllistä. Virrassa lekottelevat risut on korvannut kova betoni, melkein luonnontilainen joenpenkka vaihtuu infrastuktuuriin tuon sillan muodossa ja vanha mökinmörskä vaihtaa paikkaa modernin huoltorakennuksen kanssa.

2015-05-17

Samyang 24mm f3.5 T/S, se halvempi tilt-shift -vaihtoehto



Samyang tuli minulle lähinnä suotimellisen laajakulman tarpeeseen. Muut ultralaajikset joihin saa suotimia ovat aika kalliita: esim. Nikonin 16-35mm f4 VR maksaa melko tasan tarkkaan tonnin ja pelkät suodinsysteemit esim. Samyangin 14-milliseen kustantavat useita satasia ja vievät paljon tilaa repussa. Nikonin uusi 20-millinen vaikutti käsintarkennukseen (siis pimeässä) aika huonolta, jos se olisi samanlainen tuntumaltaan kuin jo aiemmin tutuksi tullut 28-millinen. Aiempi kokemus Nikonin kalliista tilt-shift -objektiivista oli ollut rohkaiseva, ja kun sopivan hintainen käytetty Samyang tuli vastaan niin tässä sitä nyt ollaan. Uuden hinta, yli 800 euroa on mielestäni tuosta liikaa, sopivampi hintaluokka olisi ehkä 600 euroa tai alle.

Tässä pari kuukautta tuon kanssa kuvanneena uskaltanee jo vastata kysymykseen "tekeekö sillä mitään?"

2015-05-16

Sänkimäen hylätty kansakoulu

(...jatkoa edellisestä postauksesta; sankarimme näkevät jotain isoa ja punaista läheisessä kuusikossa ja lähtevät ottamaan selvää näkemästään.)

Jumalauta, siellähän on vanha kansakoulu, joka jäi huhujen mukaan tyhjilleen 1990-luvulla. Punainen maalipinta on pysynyt nämä kaikki vuodet todella kirkkaana ja se olikin kantavana teemana näissä ulkona otetuissa kuvissa. Ikkunat on tietysti paskottu ajat sitten, lattiassa ja seinissä oli muutamakin reikä ja paikkaa koristi myös joitain suihketöhryjä.

Punaiset seinät, särjetyt ikkunat

Vanha koivu ja seinä

2015-05-15

Tilt-shift-maisemia Nilsiän Sänkimäen näkötornista

Muutama vuosi takaperin tuli käytyä koittamassa kuunpimennyksen kuvaamista Nilsiän Sänkimäen harjalla olevalla näkötornilla. Kuunpimennys jäi näkemättä, mutta paikka jäi mieleen, tänne pitää tulla uudestaan joskus... Ja nythän siellä sitten taas tuli käytyä, tosin ei kuuta kuvaamassa vaan maata.

Pelto, metsä ja taivas

No, tuo äskeinen pitkä valotus on otettu vielä ihan tiukasti maan kamaralta, mutta jo seuraava pallopanoraama on korkealta tornista.



Paikanpäälle ajaessa vähän huolestutti, koska satoi rankasti, mutta onneksi sekin sade tyyntyi perille tultaessa ja jätti muistoksi kuvaajille sateenkaaren pätkän koristamaan peltojen pilkuttamaa metsämaisemaa. Ajankohta oli sikäli täysosuma että tuon sateenkaarenkin taivaalle heittänyt sadekuuro pikkuhiljaa hajosi pienemmiksi ja pienemmiksi pilvilautoiksi, jotka täplittivät varjoillaan maastoa laskevan auringon avustamina. Kertakaikkiaan komeaa katsottavaa.

2015-05-12

Telemaisemia Räimänmäeltä

Räimänmäki; 188,6 metriä merenpinnasta, noin sata metriä ympäröivän maaston yläpuolella. Kukkulan yläosa on hakattu täysin paljaaksi ihan äskettäin eli nyppylän päältä avautuvat hyvät maisemat lounaisen Siilinjärven ylle. Autolla pääsee mäen päälle vievän tien juurelle, loppumatka - noin kilometri - pitää kävellä ellei joku ole jättänyt porttia vahingossa auki. Ihan perille asti tie ei vie, mutta loppumatkan pääsee taivaltamaan metsäkoneen urassa.

Kevätmetsä

Pitkällä putkella kuvattavat maisemat ovat ikävän harvassa, usein ei näe ympäröivää metsää mäen päällä kasvavilta puilta. Mutta tältä mäeltä on puut kadonneet metsäkoneen kitusiin, ja varsinkin Räimän suuntaan avautuvat hyvät maisemat tilkkutäkkipeltoineen ja metsäläiskineen. Etelään, Kuopioon siis, päin kuvatessa tulevat ikävä kyllä puut usein vastaan, vaikka Puijon tornille voi tuolta moikata. Horisontti kyllä näkyy melkein sataprosenttisesti, että tuolta olisi hyvä kuvata Kuun ja Auringon nousuja ja laskuja.

2015-05-11

Saku kosiomatkallaan (viikon kuva #19)

Kevät tuo mukanaan Kuopion Vuorilammen puroon elikoita, rupikonnia. Paikkauskollisena sammakkoeläimenä ne sinne palaavat vuosi vuoden jälkeen. Virran pohjalla kökötti liikkumattomina useita kymmeniä konnia. Päätin ottaa kuvalliseksi lähetysmistavaksi viimevuotisen viitasammakko-orgian vastaväri-ilottelun sijaan vähän rauhallisemman, mustavalkoisen ja minimalistisemman.

Vetenalainen rupikonna
(Tämä sankari istui veden alla hyvin hiljaa. Valon vedessä taittumisen vuoksi eläin näyttää vähän litistyneeltä. Pyöröpolarisaatiosuotimella sai poistettua veden pinnan heijastukset kokonaan.)

2015-05-07

Haidan 10 aukon (ND3.0) -harmaasuotimen infrapunapäästö

Yllätyin kun ruuvasin kiinni EOS M:n nokalla olleeseen objektiiviin Haidan kymmenen aukkoa eli tuhatkertaisesti himmentävän harmaasuotimen, kuvahan oli aikalailla kirkkaampi kuin oletettua ja ihan keltainen.

Valotusajat olivat oletetun tuhatkertaistumisen sijaan noin 300 kertaa pidempiä kuin ilman suodinta. Eli infrapuna-alueella suodatusta on vähän tuota vähemmän, noin 200-kertaisesti (kameran kennon senselit ovat vähän herkempiä näkyvälle valolle kuin infrapunalle, siitä tuo ero). Mutta siis täysspektrin näkevälle kameralle suodin on lähinnä infrapunaa läpi päästävä suodin, ei niinkään harmaasuodin. Kuvista ei millään valkotasapainon asetuksella saa lähellekään normaaleja.

Alla esimerkkikuvapari, suotimen kanssa ja ilman. Ilman suodinta valotusaika oli 1/60s ja suotimen kanssa viisi kokonaista sekuntia. Varsinaisella 850 nanometristä leikkaavalla infrapunafiltterillä valotusaika oli ollut joitain sekunnin kymmenyksiä.



Kuvassa kasvit loistavat kirkkaasti, kuten infrapunassa kuuluukin, eikä edes tiiliseinänä punaisesta jää juuri mitään jäljelle. Kaistanpäästö on siis oikeastaan aika hyvällä mallilla näkyvän valon osalta - kuten aiemmin todettua.

Mitäs käytännön vaikutuksia tällä on? En ehkä katselisi Aurinkoa tuon suotimen läpi, vaikka kuva voi vaikuttaa sopivan himmeältä Auringon ollessa matalalla, tulee sieltä silti paljon näkymätöntä infrapunaa läpi. Tavallisen järjestelmäkameran infrapunaa leikkaava suodatus on niin voimakas että värit eivät kuvissa juuri kärsi infrapunavuodoista.

2015-05-05

Täysikuun gradientti (viikon kuva #18)

Onko se helvetin iso puolukka? Ei. Onko se punaposkinen omena? Ei, vaan se on jotain paljon herkullisempaa, nimittäin täysikuu matalalla horisontissa. Kuu sattui nousemaan juuri sopivasta kohtaa taivaanrantaa joten tässä 2258 sekunnin eli reilun puolen tunnin mittainen valotus kivenmurikan liikkeestä taivaankannella.

Kuun nousu

F/8 ja läjä suotimia rajoittamassa valon tuloa toimi täyden Kuun kanssa, kuten aiemmin arvelinkin. Bonuksena vielä toissaillalta kuva Kuusta, kaverinaan joutsenia ja pehmoisia pinkkejä pilviä. On se mukavaa kun on kohta taas kesä, voi kirota kuumuutta ja itikoita sekä haikailla pakkasten perään.

Täysikuu ja joutsenet

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...