2016-03-30

Infrapunasta lisäkontrastia telemaisemiin

Kevään edistyessä ja säiden lämmetessä alkaa ilmaan nousta pölyä ja kosteutta jotka huonontavat näkyvyyttä kaukaisiin kohteisiin muodostamalla ilmaan auerta ja utua. Kaukaisuudessa olevat asiat muuttuvat sinertävänharmaammaksi sitä voimakkaammin mitä loitommalla ne ovat kuvaajasta. Maalaustaiteen alalla ilmiöstä käytetään termiä ilmaperspektiivi. Parhaimmillaan näkyvyys horisontin suuntaan voi olla kovinkin hyvä, mutta aina ilmakehä jonkin verran sirottaa valoa ja näin huonontaa kuvan kontrastia kaukaisia kohteita kuvatessa joka ei aina ole haluttua.


(Palkkia raahaamalla voi vertailla infrapunakuvaa ja normaalin valon kuvaa keskenään.)

Polarisoiva suodin auttaa autereeseen jonkin verran muttei poista sitä kokonaan koska ilmakehässä sironnut valo ei ole kokonaisvaltaisesti polarisoitunutta. Seuraava lainaus eräästä aihetta käsittelevästä paperista selventäköön:

In general, the airlight will not be completely polarized. Thus a polarizing filter cannot remove the airlight on its own. For example, in Rayleigh scattering the degree of polarization p decreases as the direction of illumination deviates from 90° (relative to the viewing direction). Reduction of polarization is caused by scattering from large haze particles, which never completely polarize light. --[1]

Mustavalkokuvauksen kulta-ajalla utuisen ilman läpikuvaamiseen käytettiin myös keltaisia ja syvän punaisia suotimia koska utuinen ilma on sinertävää. Kuivaan autereeseen noiden suodattimien teho on kuitenkin vähäisempi. Normaalissa värikuvauksessa edellä mainittujen suodinten käytettävyys on joka tapauksessa kyseenalaista, värikuvan sininen kanava jää vaikkapa punaisella suotimella melkein mustaksi.

Infrapunavalo kuitenkin läpäisee autereen ja udun melkein täysin ongelmitta. Postauksen alussa on vaihtokuva, jossa on sekä normaalilla kameralla otettu kuva että 850nm:n infrapunasuotimella otettu kuva. Siinä missä kuuden kilometrin etäisyydellä oleva Yaran läjitysalue on täysin sinisävyinen ja vähäkontrastinen normaalissa valossa, on infrapunakuvan hiekkaläjä melkein samanlainen kuin se olisi kuvattu ihan vierestä. Parhaiten ero ilmamassan läpinäkyvyydessä tulee esille noiden etu- ja taka-alan puiden välillä, infrapunakuvassa niiden välille ei ole syntynyt juuri minkäänlaista kirkkaus- tai kontrastieroa.

Adoben Lightroomiin on CC-versioon kehitetty ominaisuutena Dehaze eli ohjelmallinen utuisuuden poisto. Se on melko fiksu systeemi, koska kuvasta lasketaan värikanavien perusteella syvyyskartta ja sitä myöten mallinnettu ilmakehän läpinäkyvyys ja pyritään parantamaan läpinäkyvyyttä. Tietääkseni samanlaisella tekniikalla toimii (tai toimi, tuota ei kehitetä enää) myös Kolorin Neutralhazer-lisäosa Photoshoppiin. Alla kuvavertailu siitä kuinka Lightroom toimisi tuon kuvan kanssa udunpoiston voimakkuuksilla 20, 50 ja 100. Värikylläisyys kuvassa kaikenkaikkiaan kasvaa säädintä suuremalle ruuvatessa, mutta neutraalin väristä taustamaisemaa ei aikaiseksi saa millään.

Adobe Lightroom dehaze

Seuraavana samaa maisemaa vähän isommassa mittakaavassa. Infrapunan ansiosta näkyvyys jopa paikalliseen horisonttiin, Yaran kaivoksille asti, on loistava. Harmi että kuvauspaikkana toiminut "näköalapaikka" Siilinjärven keskustan kupeessa on alkanut kasvamaan pahasti jo umpeen - olisi moottorisahalle töitä. Että pikku vinkkinä kunnanisille.



Kuumana kosteana kesäpäivänä, Auringon porottaessa korkealta, valon ollessa turhan kovaa ja maiseman ollessa ilmankosteuden takia utuista, kannattaa kaivaa esiin infrapunakamera. Sillä voi kirjaimellisesti nähdä jotain uutta ja ennen näkemätöntä.

1: Yoav Y. Schechner, Srinivasa G. Narasimhan, and Shree K. Nayar: Polarization-based vision through haze (PDF)

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...