2016-03-15

Geostationääristen satelliittien keväinen kirkastuminen paljastavissa kuvissa!

Tähtikalliolla käydessä (ks. edellinen blogipostaus) tuli mieleen koettaa taas kuvata geostationäärisiä satelliitteja kuten viime syksynä. Kevät- ja syyspäiväntasauksen molemmminpuoliset viikot ovat siihen parasta aikaa, koska Aurinko paistaa satelliittien suurikokoisiin aurinkosähköisiin kennoihin sopivassa kulmassa. Muulloin nuo satelliitit ovat hyvin himmeitä ja täten vaikeita kuviin saatavia, koitettu on.

Onneksi kuitenkin satelliitit pysyvät maastoon verrattuna pitkiä aikoja samassa kohtaa, joten niiden kuvaamiseen voi käyttää periaatteessa rajattoman pitkiä valotusaikoja. Tässä tapauksessa kolmisen minuuttia suurella aukolla alkoi saturoimaan pikseleitä Porvoon valosaastekuvun kohdilta, joten siinä meni valotusajan maksimiraja. Tähdet tekevät kuviin kirkkaita viiruja joiden seasta pieniä pisteitä on vaikea löytää. Mediaanipino kuvista kuitenkin poistaa viirut melkein kokonaan jättäen vain satelliittirivin ja maiseman kuvaan.

Geostationääristen satelliittien jono Tähtikallion taivaalla
(Seuraamalla kuvan linkkiä voi sitä katsoa 4K-koossa, satelliitit erottuvat silloin paljon paremmin. Satelliittijono alkaa ylhäältä vasemmalta ja kaareutuu siitä edelleen keskelle oikealle. Keltaisilla palloilla on merkattu kuvaan 55kpl satelliitteja.)

Animaatiossa pisteet erottunevat vähän paremmin myös blogin leiskaan sovitetussa koossa.



Vielä paremmin pisteet erottuvat jos tuo edellä oleva animaatio jaetaan pienempiin osiin, alkaen kuvan vasemmasta laidasta ja siirtyen siitä koko ajan oikealle. Ensimmäisessä sarjassa näkyy kaksi parkkiradalla olevaa satelliittia, ne kulkevat taivaanekvaattorin ylä- ja alapuolella maasta katsottuna. Jos noita kuvaisi koko yön ajan, piirtäisivät ne pitkän kahdeksikonmuotoisen kuvion taivaalle.



Geostationäärisiä tekokuita edellisessä kuvassa on kaksikymmentä kappaletta, plus yksi muulla radalla oleva satelliitti. Seuraavassa animaatiossa niitä voi laskea olevan 21 kappaletta, sekä yhden nopeammin liikkuneen satellitin kuvaan jättäneen viirun:



Kolmannessa kuvassa ollaan jo niin alhaallla taivaalla että satelliitit erottuvat vain vaivoin taustataivaan hehkusta. Lisäksi tuossa suunnassa satelliitteja on muutenkin vähemmän, koska satelliittiyhteyksien käyttäjiäkin on vähemmän noilla pituuspiireillä. Suomesta suoraan etelään ja itäänpäin mennessä on koko Afrikan manner, Aasia ja Lähi-Itä, länteen päin mentäessä tulee nopeasti vastaan Atlantin Valtameri Läntisen Euroopan jälkeen eikä meren yllä kannata satelliitteja pitää. Geostationäärisiä pisteitä voi nähdä kuvassa vaivaiset yhdeksän kappaletta.

0 comments:

Lähetä kommentti