2016-08-13

Onnettomuustutkintalautakunta tutkii: ei-niin-pikainen panoraama pellon laidalta

Halusin vaan ottaa terävän, ison kuvan Sänkimäen näkötornista aukeavasta maisemasta kesäyössä. Yksinkertainen toive, mutta näemmä hyvin vaikea toteuttaa käytännössä. Alla panoraama kuitenkin kokonaisuudessaan Zoomify-Leafletilla upotettuna. Kuvia tuohon on otettu kaksi riviä uunituoreella Samyangin 135-millisellä, lopullisen panoraaman koon ollessa noin puoli gigapikseliä. Liioittelua? Joo, mutta kun halusin niiiin kovasti päästä uusia leluja kokeilemaan.



Pidemmälle jos zoomaa, voi huomata että kuvan oikeassa laidassa on varsin suuri ero ylä- ja alarivin kuvien terävyyden välillä. Ero tasoittuu nopeasti panoraamassa vasemmalle kulkiessa ja kuvan vasenta reunaa voi pitää jo varsin tasalaatuisena muutamaa tärähtänyttä ruutua lukuunottamatta. Kuvien välinen aikaero on myös suurimmillaan tuolla oikealla, panoraama kun on kuvattu aloittaen ylhäältä oikealta ja päätyen alas oikealle. Siis ihan riveittän kuten tapana on.

Edellisestä voisi siis päätellä että tarkennus on kuvissa muuttunut ajan mittaan. Ainakin ilman lämpötila putosi koko kuvausjakson ajan, joten ei ole ihan tuulesta temmattua myös olettaa objektiivin lämpötilan muuttuneen tuon kuvaamiseen käytetyn puolen tunnin aikana. Paljonko muutos oli, jää arvailun varaan. Voisi kuitenkin olettaa sen olleen enemmän kuin tuo muutama aste, tulihan kameravehkeet paikan päälle suurinpiirtein huoneenlämpöisinä. Pudotusta on voinut puolen tunnin aikana olla siis kymmenenkin astetta, tuskin enempää.

Tähtikuvausräpellyksistä onkin tuttua se että joutuu tarkentamaan muutaman kerran uudelleen illan aikana vehkeiden kutistuessa. Jonkin verran asiaa voi auttaa vakauttamalla objektiivin lämpötilan lämpöpannoilla. Pannoilla on lisäksi se positiivinen vaikutus ettei kastepistettä lämpimämmille linsseille kerry kosteutta ja jäätä. eBaystä saa halvalla RC-auton renkaiden lämmittämiseen tarkoitettuja lämpötilasäädeltyjä pantoja jotka menevät pienempien objektiivien ympärille heittämällä. Tällä kertaa lämmityspannat eivät olleet mukana, koska tornissa ilma liikkuu sen verran ettei usva siellä kiusaa.

Vaikka polttoväli ei kovin pitkä olekaan, 135 milliä, on objektiivissa suuri fyysinen aukko, joka oli pimeydestä johtuen täysin auki: 65mm. Ja kuten voi muistaa, määrää aukon koko syväterävyyden yhdessä tarkennusetäisyyden kanssa. Syväterävyyslaskurin mukaan 65mm:n aukolla, tarkennusetäisyyden ollessa neljänneskilometri (etäisyys tornista metsän reunaan kuvan oikeassa laidassa), ei syväterävyys kata kuvasta kuin sadan metrin matkan. Samankokoisen fyysisen aukon saa aikaiseksi esimerkiksi seuraavilla polttoväliyhdistelmillä: 400mm f/6,1; 300mm f/4,6; 200mm f/3. Äärettömässä olevat tehtaiden ja mastojen keinovalot ovat siis selvästi jo syväterävyysalueen ulkopuolella, ne eivät ole pisteitä vaan pieniä palleroita.

On olemassa tietynlainen matemaattinen kaava optimaaliseen kuvausjärjestykseen, jolla viereisten kuvien välinen aikaero pysyisi mahdollisimman pienenä. Muutaman rivin panoraamassa se ei olisi edes kovin monimutkainen toteuttaa, robottikuvauspäällä ainakaan: rivien sijasta kamera kulkee pitkin maisemaa siksakkimuodostelmaa pitkin. Kahden rivin tapauksessa kuvaus olisi pitänyt hoitaa aloittaen ylhäältä oikealta, siitä edelleen alas, edelleen vasemmalle, ylös, vasemmalle, alas, ja niin edelleen. Kanttiaaltoa mukaillen siis.

Puoli tuntia on kesäyössä pitkä aika, josta johtuen kuvien välillä näkyy, varsinkin taas tuolla oikealla, selvä kirkkaus- ja/tai kontrastiero. Varsinaisesta valaisuerosta ei voi puhua, vaan kyseessä on ilmankosteuden ja sitä myöten läpinäkyvyyden muuttuminen kuvien oton aikana. Lämpötilan pudotessa näkyvän usvan ja kosteuden määrä ilmassa kasvaa, verrattuna kuvauksen alkuhetkeen. Lisäksi usvaa kulkeutuu ilmavirtojen mukana muualta. Tähänkin olisi auttanut tuo edellä mainittu kuvauskaava. Ei ole myöskään poissuljettua etteikö panoraamasofta voisi tehdä vastaavia kuvitteellisia kirkkauseroja valmiseen kuvaan, eikä tämä olisi edes ensimmäinen kerta kun näin kävisi.

Onnettomuustutkintalautakunta voi siis vetää yhteenvedoksi seuraavaa: operaattorin kaluston käyttövirheet ja puutteellinen käyttökoulutus yhdistettynä vaikeisiin olosuhteisiin ja kaluston puutteisiin aiheuttivat epäoptimaalisen lopputuloksen. Yritä toiste uudelleen, dorka.

Päivitys 2016-10-23: Dropboxin pelleilyn takia zoomattava kuva on siirretty tänne. Samaan paikkaan pääsee myös seuraamalla ylläolevan kuvan linkkiä.

0 comments:

Lähetä kommentti