2016-09-02

Revontulten loimua

Revontulten loimuaminen on melko tavallinen kuvailu, mutta varsinaisia liekkien tapaan loimuavia revontulia tulee vastaan harvoin. Vielä harvemmin niistä saa mitään tolkullisia kuvia, koska liike on hyvin nopeaa ja sattuu reposten himmeämmissä osissa. Viime yönä kuitenkin epäonnistuneelta geostationääristen satelliittien kuvausreissulta kotiin tullessa, loimotti taivaalla korkealla revontulet, joiden reaaliaikaista videointia koitin mustavalkoisen Nikonin D5100:n yökuvausmoodilla. D800:lla on tullut joskus koitettua ottaa sekä videota että still-kuvaa näistä samoista muodoista, eikä ole onnistunut. Valotusajan kun pitää olla sekunnin kymmenyksiä, jotta liike tulisi esille. Onkin vähän hupaisaa että sadan euron muovirunko on tässä parempi kuin (aikoinaan) kahden ja puolen tonnin PRÖÖ-kamera. Kehitys kehittyy.

Muita erittäin nopeita revontulten muotoja ovat sykkivät läiskät, jotka voivat taivaalla olla kymmenenkin asteen läpimittaisia, sekä liekkien tapaan satunnaisemmassa muodossa lepattavat revontulet. Taivaanvahti-palvelun revontulimuotojen tietolaatikko antaa seuraavanlaisen kuvauksen viime yön revontulille:

Loimuava (englanniksi flaming). Tämä revontulien harvinainen alaluokka ei tarkoita niinkään yksittäistä muotoa, vaan suurta aluetta taivaalla. Loimuavissa revontulissa taivaalle ilmestyy ylöspäin magneettista zeniittiä kohti pyyhkiviä tavallisesti kirkkaahkoja aaltoja. Hyvin harvoin aallot voivat pyyhkiä alaspäin. Loimuamisen yhteydessä raportoidaan tavallisesti vöitä, harvemmin läiskiä.

Olisivatpa nuo Taivaanvahdin ilmiökuvaukset jossain erillisinä sivuina kuvineen, koska listaus varsinkin halojen osalta on ehkä kattavin mitä verkosta voi löytää, suomeksi ainakaan.



On kieltämättä komean näköistä kun näkee taivaalla hyvin ison alueen muuttavan väriään melkein samanaikaisesti. Vielä päräyttävämmäksi ilmiö muuttaa kun muistaa sen olevan sadan, kahdensadan kilometrin päässä katsojasta. Mittakaava nopeuteen suhteutettuna mikä näillä ilmiöillä on kyllä vaikuttava, magneettikentän ja hiukkasvuon muutosnopeuden on oltava satoja kilometrejä sekunnissa. 35-millisen kapeahko kuvakulma ei anna oikeaa kuvaa ilmiön laajuudesta taivaalla, ikävä kyllä.



Tässä vaiheessa yleensä tietää että revontulishow'n paras osa alkaa olla ohi ja mössöytyminen alkaa tai on jo alkanut. Voi yleensä turvallisin mielin pakata kamat ja lähteä nukkumaan.


(Satunnainen meteori jäi videoon.)

0 comments:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...