2017-02-03

Kuinka syvällä soudat?

Juuh tämmöistä infograafia tällä kertaa. Tämmöisiä jäävuoridiagrammeja on tehty aiheesta kuin aiheesta (esim. musiikki, pelit, foliohattuilusta) mutten ole vielä nähnyt valokuvauksesta tehtyä kaaviota, joten tässä sellainen. Kaaviota on helppo lukea, mitä syvemmällä ollaan kuvitteellisesssä meressä, sen esoteerisempää kuvausta harrastetaan.

Olen kerran sukeltanut tuonne syvimmälle tasolle, kun tuli Härkämäellä oltua mukana kuvaamassa asteroidi 4 Vestan fotometriasarjaa. Ihan täysimittaiseen apertuurifotometriaan ei vielä päästy, mutta aika lähelle kuitenkin. Tuloksena illan kuvauksista ei ollut siis videota, kuvaa tai mitään muutakaan kovin visuaalista, vaan lukusarja asteroidin suhteellisen kirkkauden muutoksista.

Miten tähän ajauduttiin? Seurataanpa diagrammia ylhäältä alas niin ehkä se selviää. Kasuaalinäppäilijänä tykkäsin (ja tykkään edelleen) kuvata maisemia ja semmoisia. Lopulta päivämaisemista siirryttiin yömaisemiin (kolmas taso), ja niistä edelleen laajakulmatähtikuviin (edelleen harrastelijataso, mutta syvemmällä). Lätkäistään kamera seurantajalustalle ja lisätään polttoväliä laajiksesta, niin ollaan jo laajakaistaisessa tähtikuvauksessa (spesialistitason yläreuna). Siitä seuraavat askeleet ovat tähtitaivaan kapeakaistakuvaus (spesialistitason alareuna, koitettu on) ja fotometria (tieteilijätaso). Syvemmälle mentäessä kuvien (tai muun tuotoksen) yleisö pienenee melkein logaritmisesti, ei asteroidin valokäyrästä montaa tykkäystä irtoa somessa.



Saman polun voi käydä vaikka makrokuvauksen puolelta. Ensin kuvataan kukkasia, sitten lähikuvia jutuista, kohta makrokuvia, sitten mikrokuvia suuremmalla suurennoksella ja siitä ei olekaan pitkä matka näkyvän valon mikroskopiaan ja vaikka elektronimikroskopiaan asti. Sama voi käydä myös näkyvän valon ulkopuolella kuvatessa, infrapunasta ja ei ole pitkä matka UV-kuvaukseen, hyperspektraalikuvaukseen ja lämpökamerakuviin.

Tietysti alimmalle tasolle voi hypätä suoraan esim. koulutuksen kautta. Tuskin moni CT-kuvausta harrastaa — jo ihan vaadittavan keskikokoisen kerrostalon suuruisen rahallisen panostuksen takia. Mutta senkin voi periaatteessa nähdä kaukaisena serkkuna fotogrammetrialle, ja edelleen panoraama- tai ilmakuvaukselle.

Ja ei, kuva ei ota millään lailla kantaa genrejen paremmuuteen, puhtauteen tai mihinkään muuhun. Jos joku sitä noin tulkitsee ja siitä suivaantuu, on tulkinnut väärin.

2 kommenttia:

  1. Mihinkäs arkkitehtuurikuvaus jäi.... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäsin sen ja pari muuta unehtunutta genreä kaavioon.

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...