2017-08-08

Ilman perspektiiviä

Useampi kuunkierto takaperin kirjoittelin autereen ja udun hyvästä läpinäkyvyydestä lähi-infrapuna-aallonpituuksilla. Tässä viime Auringon kierroksen aikana on otettu opit käyttöön ja kuvattu korkielta mäiltä kourallinen telemaisemia infrapunassa. Tässä postauksessa on näytillä niistä joitain.

Siilinjärvi ja Juurusvesi
(Mökki, mökki, järvi ja metsää. Melko tyypillinen maisema Savossa.)

Wikipedian mukaan horisontin etäisyyden voi laskea suurpiirteisesti kaavalla 3,865*√(h), jossa h on havaitsijan korkeus metreinä. Kukkurinmäen korkeus tuolla kohtaa on luokkaa 190 metriä merenpinnasta. Mutta koska muu osa maisemasta on myös meren pinnan yläpuolella, vähennetään em. arvosta 80 metriä, joka on suurinpiirtein maiseman nollataso (järviveden korkeus) näillä main. Horisontin etäisyydeksi saadaan siis noin 40 kilometriä. Käytännössä vähemmän, koska mäet peittävät lähellä horisonttia aina toisiaan ja onhan siellä puitakin tiellä. Joka tapauksessa näkyvyys infrapunassa ylittää huomattavasti sen mitä näkyvässä valossa pystyi tuolloin näkemään kameralla tai paljaalla silmällä.

Syksyinen "kuumaisema" Kasurilanmäen huipulta
(Toinen nykyajalle tyypillinen näky ovat sieltä täältä metsän seasta pilkistävät antennit. Esimerkiksi Lapinlahden Väisälänmäeltä niitä voi laskea maisemasta useampia kymmeniä.)

Tuloksena on ilmaperspektiivitön maisemakuva, jota voi kutsua vaikka "kuumaisemaksi". Toinen yhteinen seikka oikean kuumaiseman kanssa on kuvan värittömyys. 850nm:n aallonpituudella kennon värifiltterit (jos sellaiset kamerassa vielä olisivat tallella) ovat kaikki ihan yhtä läpinäkyviä, joten kuvat ovat mustavalkoisia.

Kesämökki niemen kärjessä ja maatila sen takana

Juurusvesi ja Kinahmi
(Myös siellä täällä pilkottavat hakkuuaukeat kuuluvat tähän kulttuurimaisemaan.)

Kasurilan toisiksi uusin pientaloalue
(Tyypillinen siilinjärveläismaisema, peltotilkulle ilmestynyt tuoreehko pientaloalue.)

Tätä aiemmat kuvat on kuvattu Siilinjärven Kasurilanmäen laelta. Tuolloin syksy oli jo pitkällä ja ensilumestä tai oikeastaan -rännästä pääsikin nauttimaan kuvaussession lopuksi. Lumisateeseen ei pure enää infrapunakaan mutta ilmeisesti tutka puree. Tuolloin mäellä oli nimittäin Puolustusvoimain tutka-asema tai -auto oikeastaan, jonka kuvaamisen kävi kapiainen ehdottomasti kieltämässä. Eipä tule tuommoisia joka päivä vastaan.

Raekuuro tai ensilumi

Tämä kuvasatsi on otettu Tähtikallion laelta. Artjärvellä maisema on huomattavasti aukeampaa kuin Savossa ja peltoja on jokaisessa suunnassa. Peltojen keskelle on ripoteltu kuitenkin metsäisiä mäkiä — sellainen on myös Tähtikallion mäki.

Peltotilkkuja
(Ohuen lumipeitteen alla oleva pelto nyt ei kovin kuvauksellinen ole.)

Sekametsää mäen rinteessä

Pellon layereita, maatiloja ja metsää

Varkauden Härkämäellä pääsi kuvaamaan oikein tähtitornista, tuulen suojasta. Vaikka siellä mäen rinne ei kauhean avonainen ole, tarpeeksi pitkällä polttovälillä pienempikin rako riittää maiseman taltiointiin. Aurinko paistaa talvella matalalta ja antaa kivan värilisän muuten mustavalkoiseen maisemaan. Pakkaspäivän utu korostaa ilmaperspektiiviä entisestään.

Kuulaan talvipäivän telemaisema

Infrapunassa pakkasutu kuitenkin katoaa ja jäljelle jää pelkkä valo. Taustavalaistut puiden latvat loistavat kirkkaana ja tuottavat hyvän kontrastin puiden tummien alaosien kanssa. Infrapunassa kadonnut utu litistää maisemaa entisestään ja lukemattomia kilometrejä pitkä loiva mäki, jota tuskin huomaisi edes sitä pitkin kävellessä, näyttää nyt nousevan melkein pystyyn.

Kaukaisen metsän valaistut ylimmät oksaset

Miltäs pakkaspäivä näyttää hyperspektraalikuvattuna? Toisin kuin kesällä, jolloin lehtipuut ovat infrapunamaiseman kirkkain osa, loistavat talvella ainavihannat kirkkaiten, etualan lehtipuut ovat joko lumen, jään tai lehdettömyytensä vuoksi lähinnä valkoisia läiskiä punaisessa metsässä.

Hyperspektraalikuvattu supertelemaisema

Takaisin sinne minne aloitettiinkin, Kasurilanmäelle ja puhtaaseen infrapunaan. Kevätilta, laskevan auringon valo siivilöityy matalalla roikkuvan pilviverhon läpi. Dramaattiset varjot kulkevat pitkin maisemaa.

Laskevan auringon valaisemia puiden latvoja jossain kaukana

Kohta jäistä vapautuva Juurusvesi

Niemenkärki

Kesäöinä pohjoistaivaan kajo on parasta parasta valoa telemaisemakuvaukseen, ei lähellekään yhtä jyrkkää kuin Auringon paistaessa. Pehmyttä ja muotoilevaa.

Sekametsä infrapunavalossa heti auringonlaskun jälkeen

0 comments:

Lähetä kommentti