2018-01-29

Lensfun-data Samyangin 85mm f1.4:lle

Näemmä Lensfun ei vieläkään tue vääristymien tai vinjetoinnin profiloitua korjausta Samyangin nykyisin myytävistä järjestelmäkameraobjektiiveista vanhimmalle (tai toisiksi vanhimmalle, 8mm kalansilmä taitaa olla vanhin). Alla olevan rimpsun kun liittää osaksi Lensfunin asennushakemistosta löytyvää samyang.xml-tiedostoa saa korjaukset käyttöönsä niitä tukevissa ohjelmissa (Raw Therapee 5 ja Darktable nyt tunnetuimpina). Tai voi odottaa seuraavaa päivitystä Lensfun-kirjastoon, joka tulee kun on tullakseen.

<lens>
    <maker>Samyang</maker>
    <model>Samyang 85mm f1.4 IF UMC Aspherical</model>
    <mount>Nikon F</mount>
    <cropfactor>1</cropfactor>
     <calibration>
       <distortion model="ptlens" focal="85" distance="100" a="0.00027" b="-0.00193" c="0.00014" />
       <vignetting model="pa" focal="85" aperture="1.4" distance="100" k1="-1.29066" k2="1.24194" k3="-0.57384" />
       <vignetting model="pa" focal="85" aperture="2" distance="100" k1="-0.38493" k2="-0.29475" k3="0.19413" />
       <vignetting model="pa" focal="85" aperture="2.8" distance="100" k1="-0.23968" k2="-0.02248" k3="-0.12371" />
       <vignetting model="pa" focal="85" aperture="4" distance="100" k1="-0.37368" k2="0.37764" k3="-0.2984" />
       <vignetting model="pa" focal="85" aperture="5.6" distance="100" k1="-0.3077" k2="0.10947" k3="-0.02896" />
       <vignetting model="pa" focal="85" aperture="8" distance="100" k1="-0.32946" k2="0.159" k3="-0.05216" />
       <vignetting model="pa" focal="85" aperture="22" distance="100" k1="-0.34871" k2="0.19902" k3="-0.07667" />
    </calibration>
</lens>

Suurimman kuvanlaatuhyödyn saa vinjetoinnin osalta, vääristymää ei objektiivissa ole kauheasti, mikä nyt ihan ennen kuulumatonta ole 85-millisistä puhuttaessa. Sen sijaan korjattavissa ei ole pitkittäinen värivirhe josta tämä kärsii melkoisesti, kuvat muistuttavat värivirheen osalta melkein Nikonin vanhoja potrettitelejä: lähikuvassa tukka värjääntyy vihreäksi ja nenä violetiksi, vain vähän kärjistäen. Maisemakuvassa, tai missä tahansa kauemmaksi tarkennetussa otoksessa, sama efekti näkyy edelleen, ehkä jopa häiritsevämmin. Siinä suhteessä 85mm:n Samyang eroaa 135-millisestä isoveljestään, joka on hyvinkin apokromaattinen sekä pitkittäin että poikittain tarkasteltuna. Toinen erottava tekijä on lähin tarkennusetäisyys, jopa kokonainen metri. Se on aika paljon se lyhyelle teleoptiikalle, varsinkin kun ottaa huomioon että isoveljensä tarkentaa jo ihan kunnioitettavalle lähikuvausetäisyydelle (85cm).

Ylämaankarjaa talvipahnoillaan
(Huomaa taustan pehmeys, palloaberraation tekosia. Vasta reunoissa näkyy perinteistä kaksoisreunaa kun mekaaninen vinjetointi ottaa vallan.)

Muuten linssi ei paljoa tunteita herätä, ei järin terävä täydellä aukolla, himmennettynäkin käyttökelpoinen, muttei mitään erityistä. Ehkäpä aberraatioiden luonteen demonstroimiseen hyvä objektiivi, näkee selvästi palloaberraation vaikutuksen epäterävän alueen ilmiasuun. Taustan valopisteet häipyvät epäteräviksi ensin pieninä pisteinä joilla on himmeä halo ympärillään, ja edelleen valopisteiden siirtyessä pois tarkennustasosta, himmenee valonlähteen tekemä keskuspiste ja halo sen ympärillä kasvaa ja kirkastuu muuttuen pikkuhiljaa perinteiseksi bokehkiekoksi. Etualalla sama tapahtuu juuri optisesti ottaen päinvastoin: valopisteet leviävät teräväreunaisena kiekkoina pikkuhiljaa kasvaen ja pehmentyen. Ihan sama muuten tapahtuu useammallakin vanhalla Nikkor-potrettitelellä, ja varmaan muunkin merkkisillä linsseillä, mutta noista on omakohtaista kuvauskokemusta

Valo yössä
(Himmenninlehtiä on kahdeksan, parillisena lukuna tuloksena on siis sama määrä diffraktiopiikkejä valonlähteiden ympärille.)

Vaikkei absoluuttinen terävyys mitään ylistyssanoja saakaan, on Samyangin 85-millisen tuottama kuva silti panoraamakäyttöä ajatellen aika homogeenisen käyttökelpoinen ympäri kuva-alaa. Homogeenisuus on panohommissa iso plussa, kun ei tarvitse huolehtia siitä että sauma kulkisi vaikka kuvan terävän ja epäterävämmän alueen läpi. Pingpong-lotossa kävi hyvä tuuri kun optinen akseli ei ole ainakaan älyttömästi vinossa. 150 eurolla ihan hintansa väärti vehje siis.

2018-01-14

Vuoden 2018 kuunpimennykset (ja auringonpimennys)

Tänä vuonna on tiedossa kaksi kuunpimennystä, toinen heti tässä tammikuun viimeisenä päivänä ja toinen sitten myöhemmin kesällä. Osittainen auringonpimennyskin kuuluu ohjelmaan, kaksi viikkoa jälkimmäisen kuunpimennyksen jälkeen.

Savolaiset huomio: tammikuun viimeisenä päivänä noin kello 16 alkaen olisi mahdollisuus Kuopion Neulamäen näkötornista saada samaan kuvaan osittain pimentynyt Kuu tammikuisen hämärätaivaan kera sekä valoissa kylpevä Puijon torni. Ehkä jopa Kuu sattuu suoraan tornin taakse jos on onni matkassa. Neljän kilometrin päästä Puijon torni näkyy noin yhden asteen korkuisena, Kuu puolen asteen kokoisena käy hyvin kuvaan sen kaveriksi.

Alla Peakfinderillä simuloitu näkymä Kuun radasta taivaalla Neulamäeltä katsottuna, torni tulee hyvin lähelle tuota korkeinta kohtaa merkkaavaa viivaa. Kysymysmerkiksi jää kuitenkin, onko Neulamäeltä edelleen suoraa näköyhteyttä Puijolle? Mäkien pusikoituminen ja maiseman umpeenkasvaminen on näkötornien vanha vihollinen. Kuopion kaupungin puisto-osasto, saadaanko Husqvarnat tulille?


(Peakfinderin lisäksi Photographer's Ephemeris on hyvä sivusto maisemakuutamoiden etukäteissuunnitteluun. Mobiililaitteille voi asentaa myös ilmaisen LunaSolCal-sovelluksen. Simulaatio ottaa huomioon ilmakehän refraktion.)

Tammikuun kuunpimennys näkyy parhaiten pohjoisessa, täydellinen vaihe jää näkemättä suurinpiirtein Kokkola-Lappeenranta -linjan eteläpuolella. Ihan pohjoisimmassa Lapissa täydellinen vaihe alkaa vasta kuun jo noustua.

27. heinäkuuta suurinpiirtein iltakymmeneltä on vuoden toinen kuunpimennys. Mollukka nousee valmiiksi osittain pimentyneenä, pimennyksen ollessa syvimmillään puolisen tuntia ennen puoltayötä. Voi olla hienon näköinen ilmestys, matalalla (Savossa nelisen astetta, etelässä enemmän, pohjoisessa vähemmän) kesätaivaalla loistava kuparinruskea kuutamo. Voisi koittaa vaikka kuvata kuuviirun jos vain säät sallivat. Tämä kuunpimennys näkyy paremmin etelässä kuin pohjoisessa.


(Osittaisen auringonpimennyksen näkyvyys timeanddate.comin mukaan.)

Kahta viikkoa myöhemmin, elokuun yhdestoista, näkyy Suomessa erittäin osittaiseksi jäävä auringonpimennys, keskellä kirkasta päivää. Lapissa pimennys näkyy parhaiten, Auringosta katoaa melkein 20 prosenttia Kuun taakse, ihan etelässä pimennysprosentti on vain kolme. Onhan se vähän tynkä pimennykseksi, mutta ei kesällä tähtitaivaalla tapahdu muutakaan.