2018-12-23

Valokuvaajan hyvät (tai ainakin asiansa ajavat) ja halvat kiinanroinat

Kiinasta tulee tilattua kaikkea pientä roinaa (mutta vain tarpeeseen), joskus jopa valokuvaukseen liittyvääkin. Seuraavassa on listattuna niistä kokemuksia, hyviä ja niitä huonojakin.

Hyvät (ja halvat)

Youpro YP-880, langallinen ohjelmoitava kaukolaukaisin johon on saatu mahdutettua kaikkea kivaa ja käytännöllistä toiminnallisuutta. Bulb-ajastin, intervalliajastin joka ajaa kahta sisäkkäistä looppia (vaikka HDR-timelapsea varten), taustavalaistu näyttö ja vaihdettava johto kameraan päin. Risuja pitää kuitenkin antaa jokseenkin salamyhkäisestä käyttöliittymästä, monipuolisuudella on ilmeisesti hintansa. Lisäksi valmistajan laadunvalvonta on ilmeisen laiskaa, omistan laukaisimia kaksi joista toisessa saapui ilman toimivaa taustavaloa. Laite maksaa kiinankaupoissa 15-20€.


("Mielenkiintoisena" yksityiskohtana täytyy mainita että laukaisimen kello jätättää useamman kymmenen sekuntia vuorokaudessa. Tunnin mittaisessa valotuksessa tämä tarkoittaa sekunnin-kahden mittaista virhettä.)

Mixzan MicroSD-kokoiset U3-nopeusluokan SDXC-muistikortit. Kiinasta tilatessa kannattaa olla varuillaan varsinkin muisteja tilatessa, piraatin tai suoranaisen huijauksen vaara on hintahaitarin alapäässä varsin suuri. Mixza kuitenkin nauttii jonkinlaista kulttisuosiota eräällä mongolialaisen korinpudontafoorumin kiinanroina-asiantuntijoiden keskuudessa, joiden suosituksesta ostin pari korttia puhelinta varten. 64 gigatavun kortin saa alle kympillä, ja mukaan saa kaupanpäällisiksi täysikokoisen SD-adapterin sekä (varsin hitaan) MicroSD-koon kortinlukijan. Mixzan virallinen kauppa löytyy esim. Aliexpressistä.

Kannattaa huomata että pienemmän kapasiteetin kortit voivat käyttää hitaampaa väylää (U1) kuin kooltaan isommat kortit; raja korttikastien välillä tuntuisi kulkevan 32 gigatavussa. 64 gigan kokoisen kortin kirjoitusnopeudeksi olen testannut karvan alle 30 megatavua sekunnissa, lukunopeudeksi puolestaan ihan kiitettävät 86 megatavusekuntia — mukana tulevalla lukijalla luvuista kuitenkin jäädään alle puoleen. Kortit myös toimivat tallennusmediastaan krantuksi tunnetun DJI Mavic Airin kanssa.


(Korttien taustana oleva vanha 10 gigatavun kokoinen kiintolevy olkoot esimerkkinä tekniikan kehityksestä.)

Olen vaihtanut sekä Siruin K20x-kuulaan että Manfrotton 410 Junior -hienoliikuntapäähän Arca-Swiss-yhteensopivat pikakiinnitysleuat. Manfrottoon siksi että en olisi sidoksissa pelkkiin Manfrotton omiin pikakiinnityslevyihin ja Siruihin koska Manfrotton pikakiinnitysleuan vaihdon yhteydessä piti vaihtaa pikakiinnityslevyihin jotka käyttävät kiinnitysleuan läpi tulevan jousikuormitteisen pidiketapin sijasta kahta pidikeruuvia pikakiinnityslevyn pohjassa. Leuan läpi kulkeva pidiketappi kun ei ole yhteensopiva tasaiselle alustalle (Manfrotton pikakiinnituslevy) tulevan pikakiinnitysleuan kanssa, mutta pidikeruuvit pikakiinnityslevyssä ovat. Tuotteella ei ole nimeä, mutta sen tunnistaa kiinankauppoja selatessa tuosta titaaninharmaasta kiinnitysruuvin käsiosasta sekä leukojen pitkien sivujen suurihalkaisijaisesta pyöristyksestä. Leuassa on kolmella sivulla vesivaa'at, mutta kannattaa varautua siihen että ne katoavat jollain kuvausreissulla, vesivaa'at kun ovat kiinni lähinnä kitkalla eikä oikein silläkään. Leukaan saa kiinni myös Arca-Swiss-speksejä kapeampia levyjä, mikä on hyvä koska kiinalaiskoneistajien mittatarkkuus pikakiinnityslevyjä tehdessä tuntuu olevan vähän niin ja näin. Siruihin kiinnittäessä joutui Siruin kuulan varren pidiketapeille näyttämään viilaa, muuten leuka ei ottanut kunnolla kiinni varteen vaan jäi siitä irralleen.


(Kuula on kiinni Manfrotton Superclampissa, jota voin myös suositella jos kamera pitää saada kiinni enimmillään viiden sentin paksuiseen levyyn tai putkeen.)

Omat, kamerasta irti olevalla salamalla tapahtuvat kuvailuni hoidan Yongnuon mainioilla RF-603-lähetinvastaanottimilla. Ne vain toimivat eivätkä verota kukkaroa kovin paljoa käyttökelpoisuuteensa nähden: pari radiomokkuloita irtoaa parilla kympillä. Eikä tässä vielä kaikki: Yongnuoita voi käyttää myös kameran lanka- tai radiolaukaisimina. Uskomatonta monikäyttöisyyttä! Viis kautta viis.


Rumat (mutta yleensä toimivat vaikkakin huonosti suunnitellut)

Merkitön ja malliton langallinen kaukolaukaisin. Sen olen oppinut että useimmiten kannattaa Kiinasta tilata se toisiksi halvin tuote halvimman sijaan. Halvimmassa on yleensä säästetty kohdista joista ei toivoisi olevan säästetty. Tämän laukaisimen tapauksessa säästö tarkoittaa virtakytkimen poisjättöä. Laukun pohjalla ollessaan laite syö paristoja aina ja ikuisesti; tosin kääntöpuolena voi mainita sen että kytkin bulbin käyttöön toimii ilman laitteen virtoja. Kameraan menevä johto ei myöskään ole vaihdettavissa, vaan sen rispautuessa (tai kameran vaihtuessa) menee roskiin koko laite ellei kiinnosta alkaa korjailemaan. Käyttöliittymä tosin on yksinkertainen — ihan ominaisuuksien puuttumisen vuoksi, ja taustavalokin toimii. Tämä maksoi muistaakseni kympin, tai vähän alle.


(Johdon kuori on auennut molemmista päistään, nippusidepatentti on tehty laukaisimen jalustaan kiinnittämistä ja vedon- sekä taivutuksenpoistoa varten.)

Halvimmat kiinankauppojen Arca-Swiss-tyyppiset pikakiinnityslevyt näyttävät yleensä näiltä ja maksavat halvimmillaan alle kaksi euroa kappale — ruuvin malli ja kumien muoto saattavat muuttua, mutta levyt itsessään ovat usein samanmallisia. Ne toimivat hyvin jos sattuvat olemaan oikean kokoisia ja niitä käytetään oikeantyyppisessä pikakiinnitysleuassa. Esimerkiksi Siruin K20x-kuulan alkuperäinen pikakiinnitysleuka on näille oikean tyyppinen, muttei ihan oikeankokoinen. Tuloksena kamera joka ei pysy aloillaan muttei sentään putoa maahan. Yllä esitelty pikakiinnitysleuka on kuitenkin näille pikakiinnityslevyille sekä väärän mallinen että -kokoinen, tuloksena kamera joka putoaa maahan. Onneksi ei pudonnut korkealta eikä kovalle alustalle. Väärä kokokin oli varmaan mikrometreistä kiinni, koska leuka tarrasi levyihin kiinni ihan hyvin pakkasella muttei enää kesäkuumalla. Se on joskus pienestä kiinni.


(Kumitassut on pitänyt liimata kiinni, muuten ne olisivat lähteneet kaikki lätkimään.)

Halvin pikakiinnitysleuka taasen näyttää tältä. Sen tunnistaa helpoiten tuosta leuan molemmilla puolilla olevasta lävistetystä nollasta sekä kumipintaisesta ruuvinpäästä. Kumi tosin karkaa ruuvin päältä toisella tai kolmannella kiinnityskerralla, jonka jälkeen leuka pitäisi kiriä pyörittämällä otsa ja sormet punaisina sekä rystyset valkoisina sileä- eli liukaspintaista ruuvia. Siihen leikkiin en minä alkanut, joten tilasin paremman leuan (esitelty jo ylempänä). Muuten tuote ajaa asiansa, kamera kyllä pysyy oikeanlaisella levyllä aloillaan. Hintaa tällä oli pari-kolme euroa.



Jos haluaa halpaan pikakiinnityslevyynsä kiertymisesteen, on kiinankauppiailla tasan yksi vaihtoehto: Buddiesman. Harmi vain että itse tuotteessa ei lue tuota todella, todella hienoa tuotemerkkiä vaikka kauppiaan viralliset tuotekuvat muuta lupasivatkin. Lisäksi kiertymisen esto ei toimi ainakaan D800:n kanssa, koska harjanne joka kiertymisen estää yltää vain kameran pyöristettyyn etureunaan eikä tasaiseen takareunaan joka levyn varmaan pitäisi aloillaan. Etureunassa pikakiinnityslevy pääsee kiertymään kameran pohjassa ihan kuten tavallinenkin pikakiinnityslevy; ehkä jollain Volvomaisemmalla muotokielellä suunnitellussa kamerassa kiinnityslevy toimisi paremmin, vaikkapa niissä uusvanhanmallisissa Fujeissa. Kahdella pienellä kuusiokoluruuvilla kiinnitetyn kiertoesteharjanteen voi tietysti irrottaa, jolloin levystä tulee varustelultaan ihan tavallinen, mutta tavallista kalliimpi Arca-Swiss-pikakiinnityslevy. Tavallista kalliimpi tarkoittaa tässä tapauksessa melkein yhdeksän euron hintalappua. Ihan tyhjästä ei tosin silloinkaan tarvitse maksaa, koska levyynhän saa kiinni vaikkapa kamerahihnan jos sellaista käyttää.


(Kuvat pöllitty omien puuttuessa myyjän Aliexpress-sivuilta.)

(K: Mikset vain osta yleismallista L-rautaa kameraasi? V: Olen panoraamapääni orja, L-raudoissa pikakiinnityskielekkeet kulkevat kuvatasoon nähden poikittain ja se ei toimi Panomaxxin kanssa, ei niin laisinkaan. 3 Legged Thing myy kyllä myös kiertoestettyä pikakiinnityslevyä 15 euron hintaan, saattaa olla että tuommoisen joutuu vielä tilaamaan.)

Oikeat kuvaajat eivät jää maastossa kallistelemaan kolmijalkaansa vaan käyttävät kuulan päällä pannaavaa kiinnitysleukaa jolloin kolmijalan asennolla ei periaatteessa ole mitään väliä — pannailun horisontinmukaisuuteen riittää että kuulapään yläosan saa suoraksi. Sellaisen leuan ostin minäkin iShootilta melkein 40 euron hintaan ja haaveilin pääseväni pois jalkojensäätelyhelvetistä. Väärin meni. Ensinnäkin mukana ei tullut mitään tapaa kiinnittää leukaa Siruin kuulan varteen ja tietynlaisella kannalla varustetun tuumakokoisen koneruuvin etsintä vastaa sitä heinäsuopaoperaatiota josta jokainen on kuullut. Toisekseen kyseisen leuan työnlaatu ei suoraan sanottuna vakuuta. Pannauksen kiristysruuvi (tuo lyhempi) on vino ja leuan kahden kerroksen välillä on selvä rako sekä sitä myöten pystysuuntaista välystä; samaisesta raosta tursuaa edelleen, vuosia oston jälkeen tahmaista rasvaa, joka tarttuu käsiin ja kuvausvehkeisiin. Lisäksi tälleen panoraamoja ahkerasti kuvaavana tuon leuan ylipitkä kiristysruuvi jäisi aina panoraamakuvan nadiiriin kummittelemaan. Ei kiitos.


(Leukaan on upotettu vesivaa'an kaveriksi pieni kompassi joka näyttää suuren osan ajasta ihan omiaan.)

Jos leuka olisi vaikka laakeroitu ja kasattu kunnolla, hinnan ymmärtäisi. Tällä hetkellä tuo on oikeastaan ainoa tämän postauksen ostoksista joka kaduttaa.

Pahat eli täysin käyttökelvottomat



(Vaikka Manfrotton kiristysvarren vetää tappiin asti, pikakiinnityslevy jää löysästi paikoilleen ja helisee kiinnityksessään.)

Kopiotuotetta tai -varaosaa tehdessä ensimmäisenä otetaan varmaan tarkat mitat alkuperäisestä, jotta oma olisi samannäköinen ja yhteensopiva alkuperäisen kanssa. Mengs kuitenkin on joko jättänyt mitat ylipäätään ottamatta tai arvioinut ne ylimalkaisen silmämääräisesti Manfrotto 410PL -pikakiinnityslevykopionsa kanssa. Levy menee 410 Junior -hienoliikuntapäähän kivasti aloilleen, mutta ei millään kiristy paikoilleen. Koska levy ei pysy aloillaan, ei kamerakaan pysy aloillaan eli tällä ei tee yhtään mitään. Onneksi en lopulta maksanut levystä mitään, koska toimitus kaukomailta kesti pitkälti yli kuukauden joka eBayssa on rahojen palautuksen rajana. Mittatarkkuuden puute ihmetyttää sikäli että tuotteen valu- ja kierteistysjälki on huomattavasti siistimpää kuin alkuperäisosassa, lisäksi Mengsin AS-pikakiinnityslevyt ovat aina olleet toimivia kapistuksia. Kameraruuvia urassaan pidättelevä kumitulppa ei ole kiinni missään eli toinen tai molemmat katoavat satavarmasti jollakin puskareissulla.

Kameran akut ovat kaukomailta pilkkahintaan ostettuna melkoista lottoa. Tällä hetkellä minulla on kameraan kaikenkaikkiaan neljä akkua: yksi Nikonin alkuperäisakku, yksi kalliimpi merkkiakku ja kaksi ihan halvinta kiinanakkua. Ainoa toimimasta lakannut akku on se toinen halpa kiinalainen, se ilmeisesti latautuu täyteen, latauksen jäljiltä sillä voi ottaa tasan yhden kuvan jonka jälkeen kamera kieltäytyy yhteistyöstä. Edellisen kameran (D200) kanssa kävi sama homma, yksi kiinanakuista miten vaan ladattuna tarkoitti yhtä kuvaa. Pitäisikin ostaa USB-latausmittari ja katsastaa USB-laturin kautta paljonko noiden akkujen oikea kapasiteetti on, veikkaan kalliimman piraattiakun olevan parhaimmassa kunnossa; ihan vain nuorimman käyttöikänsä puolesta, sitten alkuperäisakun ja kiinanakut ovat mitä ovat. Toisaalta, kiinanihmeet eivät maksaneet edes kymmentä euroa kappaleelta ja on sillä huonollakin akulla kuvia otettu ja paljon että latauskierrokselle ei lopulta jää hintaa montaa senttiä.

0 comments:

Lähetä kommentti