2012-11-26

Mustavalkoista Kuopiota

Sain lainaksi Olympuksen OM-1 -filmikameran joten pitihän sitä käydä Kuopiossa pari rullaa mustavalkofilmiä tuhoamassa. Kuvailin niitä näitä ("katua" jos katukuvauksen käsitettä vähän laventaa) torin ympäristössä, otinpa jopa yhden 360 asteen panoraaman 10v sitten vanhentuneelle värifilmille. Panoraamasta lisää jahka jaksan kehityttää ko. filmit.

Pääosassa kaupungin rakenteet, valot ja varjot; sivuosassa satunnaiset ohikulkijat. Filmi on ihan itse kehitettyä ja skannattua.

Pojat ja roskis

Pyöräilijä lähtee 1 Pyöräilijä lähtee 2 Pyöräilijä lähtee 3

Kolme puuta seinustalla Ptöreä ikkuna

Oksat

Linja-autoa odottamassa

Miehet torilla ja katolla Kaksi puuta seinää vasten

2012-11-21

Vähän vielä syvää taivasta pilvisten iltojen ratoksi

Kaksi aloittelijakohdetta 300mm objektiivin läpi. Ensin M45/Seulaset josta sain nyt venyteltyä vähän sumurakennetta esiin.

M45 valosaasteen läpi

Sekä M31 (ja sen kaverit M32 ja M110) eli Andromedan galaksi, joka nyt sinertää aika pahasti kun valosaasteen ja sumupilven läpi kuvasin. Valosaastesuotimen hankinta vaikuttaa yhä todennäköisemmältä.

M31 ja kumppanit sumun läpi

Nämä on pinottu Huginilla ja Enfusella noin 40 ja 20 kappaleesta puolen minuutin valotuksia.

Muuten, seuraavassa Tähdet ja Avaruus -lehdessä saattaa näkyä yksi tuttu revontulikuva...

2012-11-14

Tähtitaivasta ja revontulia Maaningalla

Eilen oli oikein unelmailma tähtikuvaushommiin: Kuu ei paistanut (uusikuu), lumet olivat sulaneet ja taivas oli täysin selkeä melkein koko illan. Illan kruunasivat vielä yhtäkkiä syttyneet revontulet.

Aloitetaan postaus tällä kuvalla M45:sta eli Plejadeista eli Seulasista. Kyseessähän on taivaan kirkkain avoin tähtijoukko, jonka ympärillä on sinertävä heijastussumu. Tähdet itsessään ovat helppo kohde, mutta heijastusumun saaminen kunnolla kuvaan vaatii pitkiä valotuksia. Tällä kertaa pinosin tähän 24 kuvaa, joista jokaista valotin 30 sekunnin ajan herkkyydellä 3200. Tavallisesti valottaisin pidempään, mutta tiedossa oli lähtö pimeämmälle paikalle, joten en jäänyt ronklaamaan seurannan kanssa sen kummemmin. Kuva sai myös toimia testialustana uudelle Gimpin versiolle, joka toimii 16-bittisten kuvien kanssa.

M45 Gimpillä käsiteltynä

Heijastussumu on kyllä kuvassa, mutta sen hienosyinen rakenne vielä puuttuu. Palaan varmaan kohteeseen uudelleen kunhan on selkeää. Tätä kuvatessa huomasin pohjoistaivaalla kirkkaan ja nopealiikkeisen revontulikiekuran. Enpä arvannut että kohta puoli taivasta räjähtäisi hienoihin vihreän ja punaisen sävyihin.

Tämä näky meita kuitenkin odotti Maaningan Keskimmäisellä, peltojen lomassa kaukana valosaasteesta:

Revontulia 2012-11-13

Pimeällä taivaalla Linnunratakin on komea näky jos valomeren alta katseluun vertaa. Ja tokihan aiheesta pallopanoraamakin piti kasata:


Northern lights and the Milky Way in Maaninka in Finland Ja muutama lisäkuva reposista vielä alla: Revontulipanoraama yöltä 2012-11-13

2012-11-13

Kameralle valosaastesuodin

Tein tuossa pienimuotoista nettitutkimusta erilaisista valosaastesuotimista. Ilmeisesti suosituin malli on Baaderin Skyglow, joka on neodyymisuodin. Neodyymisuotimien teho perustuu siihen että ne suodattavat eniten noin 580 nanometrin aallonpituutta, joka onkin suurpainenatriumlamppujen pääasiallinen säteilyspektri (Wikipediasta napattu graafi oikealla). Toki tuota natriumlamppujen punaista pääsee vielä läpi, kuten tästä spektristä näkyy, mutta kyllä se parantaa taustataivaan sävyä vaikuttamatta juuri muuten kuvaan.

Tietenkään kaikki valosaaste ei tule natriumlampuista, mutta selvästi suurin osa kuitenkin kun kaikki teiden ja katujen valot ovat tuota mallia. Flicrissä on kuvapari joka demonstroi hyvin suotimen tehoa. Alla olevassa panoraamassa eri lampputyypit loistavat eri värisinä valopilareina taivaalla, vihertävät ovat elohopealamppujen pilareita.

Keinovalopilarinäytelmäpanoraamanäkymä

Ongelmana on vain se että tuota Baaderin suodinta ei saa kuin maksimissaan kaksituumaisena (51mm), koska se on tarkoitettu kaukoputkien okulaarien suodinkierteeseen tai -pyörään kiinnitettäväksi eikä objektiivin eteen kuten valokuvauslaitteissa on tapana. Kameran sisään tulevia, vielä kalliimpia clip-on -suotimiakaan ei saa kuin Canoneihin, joten mikä vaihtoehdoksi?

Törmäsin sattumalta vastaukseen avaruus.fi-foorumilla, jossa oli mitattu erinäisten suotimien läpäisyspektrejä. Siellä on myös yksi valokuvaussuodin mukana - ns. redhancer-suodin - jonka spektri vastaa täysin Baaderin valosaastesuotimen spektriä. Hetken googlailun jälkeen sitten selvisi, että samaa suodinta saa myös jopa 77-millisenä, joten voi olla että ostan kokeeksi tuommoisen teleputken nokalle. Tietenkään tämäkään vaihtoehto ei ole kovin edullinen; iso suodin maksaa noin satasen, mutta näillä näkymin tämä on ainoa käytännöllinen vaihtoehto, kameran kennon edessä olevan suotimen vaihto ei tule kyseeseen, koska kameraa ei sen operaation jälkeen juuri voi käyttää tavalliseen kuvaukseen. Harmi että 14-millisessä Samyangissa ei ole suodinkierteitä, laajiksella valosaaste on aina riesana.

Nyt onkin jo kolme suodinta joita voisi kutsua tarpeellisiksi digikameroiden aikakaudella: harmaasuotimet, polarisoivat suotimet ja valosaastesuotimet.