2013-01-01

Viime vuoden kuvat tilastoina

Annoin äsken rouskuttaa Exifstatistics-nimisen ohjelman läpi kaikki vuonna 2012 kuvatut kuvat, liki 13 tuhatta tiedostoa eli aika vähän loppujen lopuksi. Ohjelma kävi kaikki DNG-muotoiset kuvat läpi (muunnan kaikki kuvat DNG:ksi kun tuon ne koneelle, säästyy muutama megatavu tilaa per kuva ja DNG tuntuu olevan vähän paremmin yhteensopiva formaatti Raw Therapeen kanssa) ja luki kuvien EXIF-tiedoista polttovälin, aukon, valotusajan, kameran mallin ja käytetyt herkkyydet. Polttovälistä nyt ei suoraan voi sanoa mikä objektiivi oli käytössä, mutta minulla ei enää ole kuin yksi zoomi, joten arvuuttelulle ei ole hirveästi edes tarvetta.

Polttovälien mukaan lajiteltu tilasto näyttää seuraavalta:


Tilaston häntäpäähän jäävät keväällä pois myymäni Sigman 50-150mm f2.8:lla otetut kuvat. Lisäksi siellä on Tokinan 11-16mm f2.8:n välimilleillä otettuja kuvia, tuotahan käytin lähinnä asennossa 11mm. Tilastossa puolivälin jälkeen on sitten luvassa Sigman 100-300mm f4:n keskipolttovälejä ja yksi merkintä edellämainitun Tokinan pisimmälle polttovälille (16mm, noin 80 kuvaa). Ja onpa siellä vielä yksi rivi Nikonin 24mm f1.4:lle jota pääsin lainaamaan parilla tähtitaivaskuvausreissulla (reilu 30 kuvaa). Lopun tästä tilastosta valtaavat pidempi Sigman telezoomi (millit 100-300), Tokinan ja Samyangin laajikset, 35- ja 50-milliset kiinteät sekä 105mm makro-objektiivi ja Samyangin kalansilmä.

Micro-Nikkorin kuvien paljous tuli oikeastaan yllätyksenä; kalansilmän ei niinkään, koska yksi pallopanoraama vie kalansilmälläkin helposti liki 60 kuvaa jos intoutuu haarukoimaan valotuksia, kuitenkin yleensä semmoiset alle 30. Ehkä erinäiset focus stacking -kokeilut ovat tuottaneet paljon makrokuvia? Harmi ettei tuo softa tilastoinut tarkennusetäisyyksiä, siitähän sen näkisi.

Sitten on aika siirtyä käytettyjen aukkojen listaamiseen. Ennalta arvelisin että tilasto rajautuu lähinnä isoihin (alle f2.8) ja pieniin aukkoihin (f8 ja yli) ja välimallin apertuurit jäävät sitten vähemmälle.


Ja oikeassa taisin olla. Paalupaikan ottaa f/8 (hyvä syväterävyys jos vain valoa on eikä diffraktio suttaa), sitten tulee f/2.8 (hyvä kuvanlaatu kiinteillä objektiiveilla, valoakaan ei tarvita enää hirveästi) ja kolmantena listassa on f/1.8 sisäkuvaamista varten. Harvemmin on tullut harhailtua f/8:n alle, silloinkin on yleensä olleet kysymyksessä makrokikkailut. f/1.2 on myös päässyt listassa yllättävän korkealle, vaikken ole kuvannut noin valovoimaisella objektiivilla kuin muutaman kerran.

Sitten on tarkasteluvuorossa kameran herkkyys eli ISO. Ei suurempia yllätyksiä, pienin natiiviherkkyys vie leijonanosan. Loppupeleissä ihan loogista, koska määrällisesti suurin osa kuvista tulee kuvattua kuitenkin kolmijalan päältä.


Tuosta yksittäisestä 8063-arvosta minulla ei kyllä ole hajuakaan, ehkä kameran automaattiherkkyydensäätö on johtanut tuommoiseen?

Kamerojen käyttöprosentti jakautua 80/20, joista vanha kunnon D200 vei tuon 80 prosentin osion.

4 kommenttia:

  1. Moi.

    Kiinnostaisi tietää säilytätkö kaikista panoraamoista alkuperäiset raakatiedostot? Vai poistatko niitä kun projektit on valmiita?

    Tosiaan ne tuppaa aika paljon tilaa viemään kun on useita valotuksiakin vielä.

    Todella hyvä blogi, josta löytyy kokoajan mielenkiintoista luettavaa. Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  2. Neffit muunnan DNG:ksi ja ne kyllä säilytän koneella. Välitiffit heitän kuitenkin menemään (ne kun saa aina tallennettua uusiksi raakakuvista), vain valmis pallopanoraamatiedosto säilyy kiintolevyllä. Alle viisi gigaa enää tilaa, pitänee ruveta raivauspuuhiin kohtsillään.

    VastaaPoista
  3. Alkuperäiskuvia, rawejakaan ei juuri kannata poistaa. Loppuviimein levytila on tänäpäivänä aika halpaa. Niissä alkuperäistiedostoissa kuitenkin saattaa olla jotain arvokasta, jota ei tänä päivän näe, tai ei tämän päivän työkaluilla saa irti.

    VastaaPoista
  4. Kuvadata on 100% sama kuin alkuper. raakatiedostoissa mikäli ei käytä häviöllistä pakkausta tai muunna kuvan pikselikokoa. Metadata sen sijaan voi vähän karsiutua, mutta ei sieltä mitään tärkeää katoa siinäkään tapauksessa. Lisäksi DNG converter osaa dekoodata esim. Nikonin tarkennusetäisyystiedon helposti luettavaan formaattiin.

    VastaaPoista