2014-04-28

Eläinratavalon perässä juoksentelua

Tarkoitus oli käydä Siilinjärven Panninniemessä kuvaamassa eläinratavaloa. Näin keväällä (ja vastaavasti syksyllä) ekliptikan ja horisontin välinen kulma on suurimillaan, joten tuon himmeän, planeettainvälisen pölyn heijastaman valon pitäisi näkyä parhaiten auringonlaskun jälkeen länsitaivaalla. No eipä näkynyt, olin varmaan liian myöhään liikenteessä.

Pelto ja tähtitaivas
(Tässä sen pitäisi olla keskellä kuvaa, eipä näy.)

Kevätönjärven yli kun kuvaa, niin ei juuri valosaaste vaivaa.

2014-04-27

Taivaanrantuja hämärän rajamailta

Pimeä loppuu tältä "talvelta", nyt on hirveä paniikki kuvata tähtiviiruja kun niitä vielä pystyy kuvaamaan.

Tähtiviiru
(Pinottu 194 kuvasta, puoli minuuttia per kuva.)

Tämä kuva olikin samalla StarStaX-nimisen softan testausta. Normaalisti kasaisin viirukuvat ImageJ:llä, Photoshopilla tai jollain vastaavalla, joka lataisi kaikki kuvat kerralla muistiin. Siinähän ei ole mitään ihmeellistä, mutta kun datamaäärä on vaikkapa 300 kuvan pinolla jo kymmenen gigapikselin luokkaa. Ei sellainen määrä kuvia mahdu kerralla muistiin eli hidasta on. StarStaX sen sijaan tekee fiksusti ja lataa kuvan kerrallaan käsiteltäväksi.

2014-04-21

Pääsiäisen revontulet (viikon panoraama #16)

Pääsiäispäivän auringonpilkut Kun auringon kiekko näyttää aknenaamaiselta teiniltä (kuva oikealla), niin odotettavissa on hyviä kelejä revontulien metsästykseen. Pilkkuja on niin paljon että okulaarilla 225-kertaisella suurennoksella auringon kiekkoa tarkastellessa sekosin laskuissa jossain kolmenkymmenen jälkeen.

Varsinaista pimeäähän ei enää tule, koska Aurinko ei ennen ensi syksyä laske yli 18 asteen verran horisontin alapuolelle. Mutta ei sen niin väliksi, kyllä revontulet voivat näyttää hyviltä myös hämärän ajan taivaalla. Itse asiassa, minulla on semmoinen kutina että reposet ovat paljon värikkäämpiä kun taivaalla on muutakin valoa - oli se sitten peräisin Kuusta tai matalalla olevasta Auringosta.

Kuvauspaikan kriteereinä olivat tällä kertaa pimeä taivas, avoin vesi ja hyvä näkyvyys pohjoiseen. Matkaakin kuvauspaikalle saisi olla sata kilometriä tai vähemmän.

Aiemmalta kuvausreissulta muistelin jotta Maaningan Ruokovirran kanava täyttää nämä kriteerit hyvin. Taivaan pimeydestä ei ollut täyttä varmuutta, mutta melkein joka kolkka Maaningalla on riittävän pimeä revontulien kuvaamiseen mikäli ei ihan keskustassa pyöri.

Rasvatyyni järvenselkä heijastaa keväisen tähtitaivaan

Linnunrata taittuu pienen pilvilautan kaveriksi pimenevälle pohjoistaivaalle. Tässä vaiheessa iltaa reposista ei ollut tietoakaan, vain toiveajattelun luomia mielikuvia. Tulia odotellessa olikin hyvä hetki kuvata viirutähtiä, rannalle pystytetty kummeli sai toimia mallina.

2014-04-14

Uusia ulottuvuuksia panohommiin Photosynthillä (viikon panoraama #15)

Mitä panoraamakuvaaja välttää kuin ruttoa? Parallaksia. Mikä tuo kolmiulotteisuutta kuviin? Parallaksi. Tästä näennäisestä paradoksista onkin hyvä lähteä tutustumaan uusittuun Photosynthiin.

Kameraa voi pyöritellä kohteen ympäri, sitä pitkin tai melkein miten vain ja Photosynth kasaa näistä panoraamantapaisen esityksen. Kutsun tulosta panoraamantapaiseksi siksi että teknisesti tämä on lähempänä videota kuin litteätä bittikarttapanoraamakuvaa, varsinkin jos tehdään ns. kuva-ajo (esimerkki).



Parallaksin maksimoiseksi panoraamapäätä piti käyttää aika epäortodoksisesti, mutta ei se mitään.

2014-04-12

Konado Panomaxx 2 testipenkissä

Tasan tarkalleen neljä kuukautta takaperin pistin tilauksen sisään uudesta panoraamapäästä, jostain syystä pimeimä sunnuntai-iltoina tulee tehtyä näitä (puoli)heräteostoksia. Uusi pää olisi samalta valmistajalta kuin edellinenkin panoraamapää PanoMAXX, lähinnä hyväksi havaitun hinta/laatu-suhteen ansiosta. Käyttäjäkokemuksia tästä uudesta versiosta ei netistä löytynyt, ei edes parilta panoraamafoorumilta kun kävin kyselemässä, joten "sikaa säkissä" olin ostamassa. Edes oikeita tuotekuvia ei valmistajan sivuilta vielä löytynyt, pelkät 3D-renderöinnit vain.

Konado Panomaxx 2 kokonaisuudessaan

Laitosta myydään kolmena versiona: Basic (199€), Plus (229€) ja Premium (259€). On myös olemassa robottiversio, mutta se karkaa hinnaltaan jo ihan älyttömyyksiin (2730€).

Nuo kolme versiota eroavat toisistaan seuraavasti: Plus on sama kuin Basic, mutta siinä on pikakiinnitys pystyvarrelle eli laitteen saa kasattua ja purettua nopeasti. Premiumissa on tämän lisäksi kameran pikakiinnitysalusta olkavarressa pikakiinnityksellä kiinni. Tästä lisää myöhemmin.

2014-04-07

2014-04-04

Astrosolar-kalvo Samyangin 14-millisen harmaasuotimena

Piti ihan testata toimisiko auringon kuvaamiseen tarkoitettu suodatinkalvo korealaisen laajiksen nokalla pitkiä valotuksia ajatellen. Samyanghan julkaisi tässä vähän aikaa takaperin oman suodintelineensä tuolle linssille, mutta se on ihan helvetin iso rohjake eivätkä itse suotimetkaan mitään pieniä ole.

Ilmeisesti kalvon peilikiiltävä pinta ei ole hyv äasia kaiken maailman heijastuksia ajatellen. Vaikka näyttäväthän nuo aika päheiltä efekteiltä tuossa kuvassa jos tuosta tyylistä tykkää... Värit olivat vähän sinertävät, mutta eivät kuitenkaan niin paljoa etteivät olisi olleet korjattavissa luonnollisiksi.

Töhritty junankylki

Alla vielä kuva tuosta macgyverviritelmästä, suodinkalvoa pitää paikallaan kuminauha.

Astrosolar-kalvo laajiksen nokalla

2014-04-03

Auringon kuvaamisesta

Taivaan kohteista Aurinko on useimmin näkyvillä, mikä ei tietenkään tarkoita sitä että se olisi helppo kuvattava. Onhan kyseessä näennäiseltä kooltaan pieni - vain kolmisenkymmentä kaariminuuttia - ja kirkkaudeltaan suurin kohde mikäli ei pääse/joudu ydinräjähdyksiä kuvaamaan.

Aamuaurinko yläpilven läpi
(Ohut pilvikerros tarjoaa hyvän luonnollisen lisäsuodattimen.)

Auringon kiekon koosta itse kuvassa voisi antaa helpon nyrkkisäännön: kiekon halkaisija pikseleinä on noin kaksi kertaa polttoväli milleinä. Tämä pätee kameroihin joissa on noin viiden-kuuden mikrometrin kokoiset pikselit, näitä ovat useimmat nykyiset järjestelmäkamerat DX- ja FX-koossa. Eli jos koko kuvan haluaa täyttää, niin puhutaan jo kahden metrin polttoväleistä. Pienemmät pikselit tietysti johtavat suurempaan auringon kiekon halkaisijaan eli pienikennoisilla superzoomkameroilla on tässä kisassa etu puolellaan.

Lisäsuurennosta saa tarvittaessa kuvaamalla barlow-linssin tai telejatkeen läpi. Vielä enemmän suurennosta saa digiscouppaamalla eli käyttämällä kaukoputkea ja okulaarisuurennosta.